Suomen äänestys YK:n yleiskokouksessa on herättänyt voimakasta keskustelua hallituspuolueiden sisällä, erityisesti kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten keskuudessa.

Viime viikolla Suomi äänesti päätöslauselman puolesta, jossa vaaditaan Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden miehitys vuoden sisällä. Tämä päätös on aiheuttanut selkeästi hankaluuksia hallituspuolueiden keskuudessa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Vilhelm Junnila, kommentoi päätöstä jyrkästi viestipalvelu X:ssä, todeten, että Suomi äänesti "samassa linjassa Venäjän ja Iranin kanssa." Tämän lisäksi kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen kritisoi päätöstä, ja vaati ulkoministeriltä Elina Valtoselta (kok.) selvennystä.

"Tämä on erittäin huolestuttavaa. En voi ymmärtää eikä hyväksyä tätä toimintatapaa, joka tuli täysin yllättäen", Räsänen sanoi ja lisäsi, että päätös ei saa jäädä tähän.

Päätöslauselman puolesta äänesti 124 jäsenmaata, kun taas 14 maata äänesti vastaan ja 43 maata jätti äänestämättä. Esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Saksa äänestivät tyhjää, ja Yhdysvallat sekä Israel olivat vastassa. Suomen lailla puolesta äänestivät muun muassa Norja, Viro ja Ranska, mutta myös Venäjä ja Iran.

YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) heinäkuussa antama lausunto, jossa todettiin Israelin miehitys palestiinalaisalueilla laittomaksi, on vaikuttanut päätöslauselman sisältöön. Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Suomen kanta on ollut johdonmukainen ja perustuu pitkälti kansainväliseen oikeuteen.

Ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Petri Hakkarainen korosti Ylelle, että äänestys vahvistaa Suomen pitkää linjaa kansainvälisessä politiikassa, jossa peräänkuulutetaan kansainvälisen oikeuden noudattamista.

On myös tärkeää huomata, että Hakkaraisen mukaan ICJ:n lausunto ja äänestys eivät käsittele Hamasin hyökkäystä Israeliin lokakuussa 2023, vaan ne liittyvät pitkään jatkuneeseen tilanteeseen.

Suomen päätös on aiheuttanut vilkasta keskustelua ja eripuraa aiemminkin. Esimerkiksi viime syksynä Suomi pidättyi äänestämästä YK-päätöslauselmasta, joka vaati välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan. Nyt tilanne tuo esille, kuinka vaikeaa ja monimutkaista on navigoida Venäjän ja Iranin kaltaisten maiden kanssa YK:n keskusteluissa, ja onko Suomi todella valmis liittymään tällaisiin linjoihin.

Vaikka Israel-Palestiina -kysymys jakaa mielipiteitä, EU:ssa on laaja yksimielisyys siitä, että kahden valtion malli on ainoa kestävä ratkaisu pitkään jatkuneeseen konfliktiin.

On kyseenalaista, kuinka Suomen linjaus vaikuttaa tuleviin suhteisiin ja päätöksentekoon kansainvälisillä foorumeilla, etenkin kun otetaan huomioon, että niin sanottuja ''koalitioita'' voidaan muodostaa niin helposti, niin myönteisestä kuin kielteisestä syystä.