Suomessa työmarkkinajärjestöjen neuvottelut eläkkeiden leikkauksista ja eläkkeiden rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ovat edenneet erittäin tiiviiseen vaiheeseen. Iltalehden mukaan neuvotteluissa on päästy lähelle ratkaisua useissa kysymyksissä, mutta erityisesti niin sanotun automaattisen vakauttimen käyttöönotosta on vielä paljon erimielisyyksiä.

Neuvottelutavoite on saada asiat päätökseen tammikuun loppuun mennessä, mutta läheiset lähteet uskovat, että ratkaisu voitaisiin saavuttaa jopa viikonlopun aikana. Vaikka aikarajat ovat tiukkoja, osapuolet ovat sitoutuneet intensiiviseen keskusteluun eri muodoissa, mukaan lukien puhelimitse, videoneuvotteluissa ja kasvokkain.

– Mahdollisuudet onnistua ovat viisikymmentä, viisikymmentä, sanoo yksi lähde.

Jos neuvottelut epäonnistuvat, hallitus on ilmoittanut olevan valmis tekemään omat ratkaisunsa. Tämä herättää huolta siitä, että poliitikot saattavat puuttua eläkkeiden määrittelyyn, jos työmarkkinajärjestöt eivät onnistu asiassa.

Uudistus tiukempia sääntöjä varten

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa on kirjaus eläkkeiden rahoitusjärjestelmän uudistuksesta, joka tähtää julkisen talouden vahvistamiseen noin 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä tarkoittaa noin miljardin euron vaikutusta. Uudistuksen tavoitteena on myös vakauttaa eläkkeiden rahoitus pitkäjänteisesti.

Eläkevakuutusrahastojen tulovirtaa aiotaan parantaa muutoksilla nykyisiin sijoitussääntöihin, jotta suurempi riskinotto olisi mahdollista. Tällä hetkellä rajoitukset estävät eläkeyhtiöitä optimoimasta sijoituksiaan tehokkaasti.

Yksi esimerkiksi ehdotettavista muutoksista voisi olla, että eläkeyhtiöt saisivat sijoittaa yli 270 miljardin euron varallisuuttaan nykyistä suuremmalla osuudella osakkeisiin. Tämä huolestuttaa kuitenkin monet työntekijäpuolella, sillä se voisi aiheuttaa epävakautta ja riitoja tulevaisuudessa.

Väittely automaattisen vakauttimen ympärillä

Neuvotteluiden suurin kiistakysymys on automaattisen vakauttimen käyttöönotto. Tämä uusi elementti voisi tarkoittaa, että eläkkeiden ja eläkekertymien lisäksi myös jo maksettavien eläkkeiden taso voisi joustaa rahoituksen mukaan, mikäli järjestelmässä ilmenee ylijäämää tai alijäämää.

Työntekijäpuolella on kuitenkin suurta vastustusta ajatusta kohtaan, että eläkkeitä voitaisiin leikata tai vähentää. Alan asiantuntijat, kuten Jukka Rantala ja Reijo Vanne, ovat todenneet, että eläkkeiden leikkaaminen tulisi olla äärimmäinen vaihtoehto. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on kommentoinut, että leikkaukset olisivat lähes mahdottomia hyväksyä ilman muutoksia myös eläkkeiden rahoitukseen.

Taustakeskusteluissa on myös esitetty, että vakautin ei olisi täysin automaattinen, vaan tietyt kriteerit voisivat aktivoida neuvottelut, joissa päätettäisiin mahdollisista toimenpiteistä.

Kompromissi saattaa löytyä

On odotettavissa, että neuvotteluista voisi syntyä kompromissi, jossa riski jaetaan eläkkeensaajien ja työnantajien kesken. Tämä tarkoittaisi mahdollisesti sitä, että eläkkeitä leikattaisiin tai indeksikorotuksia alennettaisiin, mutta samaan aikaan eläkemaksuja voitaisiin nostaa maltillisesti.

Neuvotteluprosessin on kuuluttava hallitusohjelman kirjausten mukaan, joten tuloksia odotetaan jo lähiviikkoina.

Ratkaiseva viikonloppu

Tulevana perjantaina ja viikonloppuna neuvotteluissa ovat mukana Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Akava, STTK, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Mahdollinen neuvottelutulos tulee hyväksyä ennen kuin se voi voimaan, ja esimerkiksi SAK:n hallitus on koolla maanantaina valmiina arvioimaan kehitystä.

Asiantuntijat uskovat, että neuvottelutulos ei kaadu järjestöjen hallituksissa, mikäli edellytyksiä saadaan tarpeet täytettyä hallitusohjelman mukaisesti.