Ukrainaan tarkoitetun ambulanssin yllättävä kohtalo

Pohjanmaan hyvinvointialue on hämmentynyt uutisista, joiden mukaan viime vuonna myyntiin laitettu suomalaisambulanssi on päätynyt venäläisen kaivosfirman käyttöön Huippuvuorilla. Barents Observerin mukaan tämä vanha ambulanssi, joka oli tarkoitettu avustustyöhön Ukrainassa, on nyt venäläisten käsissä.

Yllätyksiä myynnin taustalla

Pohjanmaan hyvinvointialueen hallintojohtaja Linda Jakobson-Pada on ollut tietämätön siitä, että ambulanssi olisi päätynyt Venäjän valtion omistamalle yritykselle. Ambulanssi myytiin korkeimman tarjouksen tehneelle P-Trucks-nimiselle virolaiselle firmalle, kun taas neljä muuta samassa myynnissä ollutta ambulanssia saivat uuden elämän avustusjärjestöltä.

Pakotteet nostavat kysymyksiä myynnistä

P-Trucks:n toimitusjohtaja Raimond Pärn kertoo yllättäneensä seikkailusta, jossa auto on nykyään venäläisten käytössä. EU:n ja Suomen asettamat pakotteet rajoittavat voimakkaasti autojen myyntiä Venäjälle, erityisesti yli 1,9 litran moottoreilla varustettujen ja hybridiautojen osalta.

Ambulanssin uusi osoite ja käyttötarkoitus

Ambulanssi siirtyi loppujen lopuksi norjalaiselle Akva-Lat-nimiselle yritykselle, joka kuljetti sen Tromssan kautta Huippuvuorille. Huippuvuorilla ambulanssi on päätynyt venäläisten työntekijöiden käyttöön Barentsburgissa, joka on venäläisessä omistuksessa. Tämä herättää kysymyksiä myös siitä, miten suomalaiselle avustustyölle tarkoitetut varat loppujen lopuksi päätyvät.

Vanhoja suomalaiskilpiä vaihdetaan paikallisiin

Vaikka ambulanssissa oli vielä keväällä vanhat suomalaiskilvet, Huippuvuorten hallinto on huomauttanut asiasta ja ne on vaihdettu paikallisiin. Tämä on lisännyt paineita ja herättänyt keskustelua myös venäläisten liiketoimintakytköksistä, joista Akva-Latin toimitusjohtaja ei haluakaan puhua.

Loppusanat – Millaisia seurauksia tästä seuraa?

Koko tapaus nostaa esiin vakavia kysymyksiä avustusjärjestöjen toiminnasta ja siitä, kuinka lahjoituksia ja resursseja hallitaan. Onko suomalaisella hyvinvointialueella riittävästi keinoja varmistaa, että avustustyöhön tarkoitetut resurssit todella saavuttavat perille – vai ovatko ne vaarassa päätyä täysin vääriin käsiin?