Toimittaja Sonja Kailassaari aloittaa tänään haastattelun suomeksi ruotsinkielisessä Efter nio -keskusteluohjelmassa. Hän toivottaa katsojat tervetulleiksi, mutta hetken kuluttua alkaa ihmetellä omaa kielivalintaansa, mikä johtaa humoristisiin hetkiin ohjelmassa.

Studiossa istuu näyttelijä Jaana Saarinen, joka on hyvin perehtynyt molempiin kieliin. Jaana on itse asiassa pannut lapsensa ruotsinkieliseen kouluun, mutta ohjelmassa keskustelua käydään nopeasti myös ruotsiksi. Kun Sonja toivottaa Jaanaa tervetulleeksi suomeksi, Jaana leikillään vastaa: ”No mutta kiitos, mutta minä en ymmärrä suomea.”

Tilanne johtaa nopeasti siihen, että keskusteluun tulee myös iän ja vanhuuden teemat. Sonja mainitsee, että vanhetessaan seikkailunhalu saattaa väistyä mukavuudenhalun tieltä, johon Jaana, joka on 69-vuotias, tarttuu kehottavasti. 'Tarkoitatko, että minä olen vanha?' Jaana kysyy, ja Sonja takeltelee sanavalinnoissaan.

Sonja yrittää korjata tilannetta sanomalla, ettei hän todellakaan tarkoittanut loukata Jaanaa, vaan halusi puhua elämänasenteesta. 'Ihmisestä voi tuntua vanhalta, jos hän valitsee mieluummin kotisohvan kuin menee ulos seikkailemaan', hän selittää.

Jaana on samaa mieltä ja huomauttaa, että seikkailunhalu ei liity pelkästään ikään, vaan asenteeseen ja haluun kokea asioita. 'Jos lopettaa elämisen, ei halua enää seikkaillakaan', Jaana uskoo. Hän pitää itseään seikkailijana, vaikka ei halua kohdata pelkojaan, ja sanoo: 'Koko elämä on yhtä seikkailua, näin naiivisti sanottuna.'

Tämä keskustelu nostaa esiin myös tärkeän teeman, että ikä ei rajoita ihmisen mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää. Moni nuorempikin tuntee itsensä vanhaksi, jos ei uskalla kokeilla uutta ja kokea seikkailuja. Yhteiskunnassa, jossa haasteet ja uusia kokemuksia on yhä enenevissä määrin, tällaiset keskustelut ovat tärkeitä. Sonja Kailassaaren ja Jaana Saarisen dialogi muistuttaa, että aina on tilaa seikkailuille, riippumatta iästä.