Joutsan Rutajoessa sijaitseva Seinäkoski, joka on ollut padottuna lähes 70 vuoden ajan, on vihdoin vapautettu kahleista!

Viimeisin pato, 1950-luvulla rakennettu Tammen myllyn betonipato, on nyt purettu ja maisema on muuttunut täysin. Seinäkosken nimi saattaa myös pian muuttua, sillä kohta siellä virtaa seitsenkertainen koski kuin ennen. Kunnostustyöt koskella toteutettiin elo-syyskuussa, jolloin se sai myös uuden niskan ja uoman.

Uudistusten toivotaan houkuttelevan uhanalaista Päijänteen järvitaimenen kudulle, ja Seinäkoski on vain yksi monista virtavesien ennallistamishankkeista, jotka ovat saaneet tuulta siipien alle Suomessa. Tämä on hieno esimerkki luonnonsuojelun ja biodiversiteetin edistämisestä.

Lisäksi järvitaimenten elvyttämistä kokeillaan myös Laukaassa, missä suunnitelmissa on rakentaa uusi elinympäristö kalojen kreikkalaistyylisen pilvenpiirtäjämaisemaan keskelle. Huolimatta ennallistamiseen kohdistuvasta tahdosta, rahoitusongelmat saattavat astua esteeksi.

Videolla ympäristöhallinnan asiantuntija Saija Koljonen selvittää, mitä virtavesikunnostus todella on ja mitkä ovat sen tavoitteet. Älä missaa tätä tilaisuutta, sillä videolla voit nähdä, miten Seinäkoski muuttui vain hieman yli kuukaudessa!

– Virtavesien kunnostus on nykyään yhä keskiössä ympäristöhankkeissa. Jo 1980-luvulla aloitettiin uittoväylien kunnostus, Koljonen kertoo.

Suomen virtavedet, jotka hoitavat korkealaatuteknisiä ja ekologisia tehtäviä, vaativat tehokasta suojelua ja ennallistamista. Suojeltavaa riittää; Suomessa on yli 10 000 puron kaltaisia vesistöjä ja 20 000 kilometriä jokia.

– Esimerkiksi Keski-Suomessa luonnontilassa on alle yksi prosentti puroista, Koljonen korostaa.

Erityisesti EU:n tuella on ollut merkittävä rooli virtavesikunnostustöiden toteuttamisessa. EU:n ministerineuvosto on viime aikoina hyväksynyt paketin, joka antaa vahvistusta ja tukea suomalaisten ennallistamishankkeiden toteuttamiseen.

Kuitenkin rahoitus on edelleen pullonkaula; ilman sitä ei kunnollisia ennallistamishankkeita voida toteuttaa, vaikka tukea ja tahdonvoimaa löytyy.

Keski-Suomen kalatalouskeskuksen johtaja Timo Meronen mainitsee huolestuttavan uuden verotussäännöksen, joka uhkaa vähentää kalatalouskeskusten käytössä olevia varoja. Tämä muutos saattaa viedä jopa neljänneksen heidän rahoituksestaan.

Meronen toivoo järkeviä ratkaisuja tilanteeseen, jossa samaan aikaan, kun rahoitusta vähennetään, syntyy tarve löytää uusia rahoituslähteitä julkisista varoista.

– Apua tarvitaan ja kalastuksenhoitomaksuilla kerättyjä varoja tulisi käyttää juuri tähän työhön, hän sanoo.

Älä jää paitsi tästä tärkeästä asiasta, tutustu virtavesien ennallistamisen tulevaisuuteen ja katso huikea video muuntuvasta maisemasta!