Presidentti Sauli Niinistö vieraili EU-parlamentin täysistunnossa, jossa hän esitteli kriisivalmiusraporttinsa parlamentille. Niinistö korosti puheessaan, että Euroopan on oltava valmis monenlaisiin uhkiin.

– Euroopan historia on käännekohdassa. Sotilaalliset uhkat ovat pahempia kuin kylmän sodan aikana, ja ilmastonmuutos kasvaa tulvien ja metsäpaloiden muodossa, Niinistö sanoi.

Niinistö nosti esiin Venäjän uhkat ja varoitti pahantahtoisista tahoista, jotka haluavat vahingoittaa Eurooppaa. Hän painotti, että avainkysymys on arvojemme suojeleminen ilman, että niitä käytetään meitä vastaan. ”Meidän on vahvistettava valmiuttamme”, hän lisäsi.

Yksi keskeisimmistä ehdotuksista on EU:n tiedusteluyhteistyön vahvistaminen. Tämä toive nousi esille ennen raportin julkaisua, mutta ei ollut kirjattuna raporttiin. Niinistön mukaan tätä yhteistyötä tarvitaan, jotta EU voi vastata uhkiin tehokkaasti.

Presidentti kiinnitti huomiota myös Putinin toimintaan ja hänen kykyynsä manipuloida lännen johtajia. ”Putin on aloittanut sotatalouden; meidän on muutettava hänen käsityksensä heikosta Euroopasta”, Niinistö korosti. Hän vaati EU:ta investoimaan enemmän sotilaalliseen kyvykkyyteen ja aseistukseen.

Etenkin nyt, Yhdysvaltojen vaalien jälkeen, Euroopan on näytettävä, että se on valmis ottamaan vastuuta turvallisuudestaan. Niinistön mukaan jäsenvaltioiden välillä on nykyisin sirpaloitumista, mikä heikentää sotilasvalmiutta ja puolustusta.

Niinistön mielestä Euroopan tulevaisuuden ja puolustuksen suunnitelma on erityisen tärkeä Ukrainan tukemiseksi ja oman pelotteen vahvistamiseksi. Hän muistutti, että Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7 on nykyisin käytännössä vaiettu, ja ”tämän hiljaisuuden on nyt loputtava.” Tämä artikla velvoittaa EU-maita tarjoamaan apua, jos jokin maa kohtaa aseellisen hyökkäyksen.

Presidentti painotti, että kriisit eri jäsenvaltioissa vaikuttavat toisiinsa, ja jos yksi maa menettää turvallisuutensa, kaikki ovat vaarassa.

EU:n ja Naton yhteistyön on myös kehitettävä selkeäksi, miten toimitaan, jos jotakin jäsenmaata hyökätään vastaan.

Niinistö korosti kokonaisturvallisuuden merkitystä, joka kattaa jäsenvaltioiden lisäksi EU:n eri elimet, Naton, yksityisen sektorin ja kansalaiset. Hän puhui varautumisesta sotilaallisiin hyökkäyksiin, kyberuhkiin, infrastruktuuriin kohdistuviin hyökkäyksiin, pandemioihin sekä luonnonkatastrofeihin.

Niinistö nosti esiin myös kotitalouksien varautumisen ja totesi, että turvallisuuden turvaamisen on oltava osa kansalaisten ajattelua. ”Tämä on suomalaisen varautumisen ydin. Kyse ei ole valmiista malleista, vaan asenteesta”, hän päätti.

Tämä puhe on herättänyt paljon keskustelua ja nostanut esiin tärkeitä kysymyksiä siitä, kuinka Eurooppa voi valmistautua tulevaisuuden haasteisiin ja uhkiin. Nyt on väistämätöntä, että EU-maat tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen turvallisuutensa ja arvonsa, sillä muuttuva maailmanpoliittinen tilanne tuo mukanaan monia haasteita.