Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Kuka on oikeasti uhri?

Monet kuvittelevat manian olevan vilkkaille ja energisille ihmisille mieluisa olotila. Tunne kaikenkattavasta voimasta, vähäinen unentarve ja jatkuva ideoiden virta kuulostavat houkuttelevilta. Mutta läheiset kokevat tämän toisin: käytös saattaa muuttua täysin holtittomaksi. Kumppanin vaihtaminen lennosta tai hetken mielijohteesta päätös lähteä maailman ympäri ovat vain muutamia esimerkkejä.

Psykiatrian erikoislääkäri Monika Meimer Mehiläisestä varoittaa: "Kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikuttaa syvästi myös perhe-elämään. Eroja ei ole lainkaan harvinaista sairauden puhkeamisen jälkeen." Tämän vuoksi perheelle annettava tuki on tärkeää.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Krooninen ja uusiutuva vaiva

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on krooninen ja uusiutuva sairaus, jonka oireet vaihtelevat lievistä vaikeisiin. Meimerin mukaan vakavampia oireita tarvitsevat todennäköisesti elinikäistä hoitoa.

"Aivan sama, kuinka lieviä oireet ovat, alttius uusiin sairausjaksoihin kiusaavat sairastunutta usein vuosikymmeniä." Sairaus alkaa usein nuorella aikuisuudessa, mutta voi puhjeta myös myöhemmin. Perinnöllisyys – ei vain yksi geeni – vaikuttaa sairastumiseen.

Kaksi erilaista tyyppiä: Ykköstyypit ja kakkostyypit

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on kaksi päätyyppiä. Ykköstyypin oireet vaihtelevat masennus- ja maniajaksoden välillä, kun taas kakkostyypissä esiintyy vain lievempää hypomaniaa.

Maniakausi voi kestää viikosta useisiin kuukausiin ja siihen liittyy kohonnut mieliala, jatkuva puheliaisuus ja keskittymiskyvyn puute. Tämä järisyttävä tila voi nopeasti vaihtua ärtyneisyydeksi tai jopa syvään masennukseen.

Diagnosoinnin vaikeudet: Huomaamaton vaiva?

Kaksisuuntainen mielialahäiriö diagnosoidaan usein suurella viiveellä. Potilaalla voi olla ollut oireita jopa 7-8 vuotta ennen diagnoosin saamista. Diagnoosi vaatii vähintään kahta sairausjaksoa, joista toisessa on oltava hypomaaninen tai maaninen tila.

Meimerin mukaan on elintärkeää selvittää, onko masennusliittynyt kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, sillä hoidot poikkeavat oleellisesti.

Hoito ja toipuminen: Elämänlaadun parantaminen?

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon kuuluu lääkitys, joka auttaa tasapainottamaan mielialaa. Dynaaminen hoito ja jatkuva lääkitys ovat toimineet monille. Potilaat voivat elää normaalisti: opiskella ja työskennellä sairauden ollessa hallinnassa.

Kuitenkin, potilaan on sitouduttava hoitoon, sillä hoidon laiminlyönti voi johtaa sairausjaksojen pahenemiseen.

Miten tunnistaa ennakoivia oireita?

Sairastuneiden on opittava tunnistamaan ennakko-oireet: mielialan muutokset, unimääri, itsearvostus, seksuaalisuus ja päihteiden käyttö voivat kaikki olla merkkejä.

Säännöllinen vuorokausirytmi ja stressin välttäminen ovat avainasemassa sairauden hallinnassa. Liikunta ja terveelliset elämäntavat tukevat mielialan tasapainossa pysymistä.

Suomalaisten arjessa: Yleisyyttä ja perheritusta

Suomessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa noin 1-2 prosenttia väestöstä. Perinnöllinen alttius on ilmeinen, ja jos identtisellä kaksosella on sairaus, toinenkin sisarus todennäköisesti sairastuu.

Sairausjaksojen määrä vaihtelee, ja ilman hoitoa osa potilaista voi elää ilman oireita vain muutaman vuoden; toiset voivat altistua useille jaksolle.

Johtopäätös: Lisätieto on avain parempaan kohteluun

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on monipuolinen ja monimutkainen sairaus, mutta avain sen voittamiseen on tietoisuuden lisääminen sekä tehokas hoito. Kun potilaat ja heidän läheisensä oppivat ymmärtämään sairauden mekanismeja, he voivat kohdata haasteet rohkeammalla mielellä.