Saksa palautti asevelvollisuuden – Pekka Toverin ylpeys
2024-11-06
Kirjailija: Olivia
Saksan hallitus päätti keskiviikkona palauttaa asevelvollisuuden, mikä merkitsee suurta muutosta maan puolustuspolitiikassa. Puolustusministeri Boris Pistoriuksen ajama uusi asepalvelusmalli aloittaa henkilötietojen keräämisen QR-koodin avulla, mikä on moderni ja innovatiivinen lähestymistapa.
Uuden systeemin mukaan 18-vuotiaille miehille lomakkeen täyttäminen on pakollista, kun taas naisille se on vapaaehtoista. Tämä muutos on nostanut esiin keskustelua tasa-arvosta, sillä asevelvollisuus on aikaisemmin koskenut vain miehiä. Asiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, että perustuslain muuttaminen tasa-arvoiseksi saattaa olla haastavaa.
Lomakkeessa kysytään muun muassa halukkuutta suorittaa asepalvelusta, sekä fyysistä kuntoa. Ne, jotka eivät täytä kyselyä, ovat vaarassa saada sakkoja. Jos taas joku haluaa kieltäytyä asepalveluksesta, se on myös mahdollista. Tämä herättää keskustelua siitä, kuinka hyvin Saksassa onnistutaan houkuttelemaan nuoria palvelemaan maan puolesta.
Pistoriuksen tavoite on nostaa Saksan asevoimien kokoonpanoa 203 000 sotilaaseen vuoteen 2031 mennessä. Nykyisin Saksan armeijassa on vain noin 180 000 aktiivista sotilasta sekä 60 000 reservissä. Myös reservin vahvistaminen on tärkeää, sillä sodan syttyessä tarvitaan jopa 460 000 sotilasta.
Kansalaisaktivistit ovat ilmaisseet huolensa, että palauttamalla asevelvollisuus maassa saattaisi hetken päästä syntyä suurempia ongelmia, kuten nuorten painostamista ikäviltä päätöksiltä. Osa asiantuntijoista uskoo kuitenkin, että näin voitaisiin parantaa maan puolustusvalmiuksia ja varmistaa riittävät resurssit tarvittaessa.
Kokoomusmies ja kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri kommentoi päätöstä myönteisesti ja katsoo, että se on ”järkevä liike”. Hän korosti, että tämä vahvistaa Saksan asevoimien roolia ja tuo viestin myös liittolaisille sekä mahdollisille vastustajille. Toverin mukaan Bundeswehrin vahvistaminen on myös Suomen etu, sillä riittävät reservit takaisivat turvallisuuden kehityksen koko alueella.
Tämä uudistus herättää paljon keskustelua ja kysymyksiä tulevaisuudesta, ja kaikki silmät ovat nyt tiukasti suunnattuina Saksan suuntaan.