Ruokahinnat ja niiden kehitys Suomessa

Energian voimakas kallistuminen ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet ruokahintoihin Suomessa jo kolme vuotta. Vuoden 2022 lopussa elintarvikkeiden hinnat olivat jopa viitisentoista prosenttia korkeammat kuin vuoden alussa. Tämä on ollut erityisen vaikeaa vähävaraisille kansalaisille, joilla on rajalliset tulot ja jotka joutuvat käyttämään suhteellisesti suuremman osan rahoistaan välttämättömyyksiin, kuten ruokaan ja asumiseen.

Viime keväänä nähtiin ensimmäiset merkit hintojen laskusta. Tuoreimman tiedon mukaan, joka julkaistiin Tilastokeskuksen toimesta, joulukuun lopussa ruokahinnat olivat vain 1,2 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Kuitenkin on tärkeää huomata, että ruokahinnat ovat edelleen merkittävästi korkeammat kuin kolme vuotta sitten.

Hintojen alennukset ruokakaupoissa

Tämä kuukausi on ollut erityinen, sillä useat ruokakauppaketjut ovat ilmoittaneet hintojen alennuksista. S-ryhmä ja K-ryhmä ovat kummatkin laskeneet satojen tuotteiden hintoja; S-ryhmä pudottaa hinnat 600 tuotteelle Xtra-sarjassa, kun taas K-ryhmä alentaa noin 1 200 tuotteen hintaa, koskien noin tuhatta merkkituotetta ja kahta sataa Pirkka-tuotetta. Tämä kilpailu hintojen alennuksista on tullut yhä intensiivisemmäksi viime aikoina.

Lidl, toinen Suomen suurista ruokakauppaketjuista, ei kuitenkaan julkistanut yhtä suuria alennuksia, vaan kertoi, että hintoja lasketaan jatkuvasti ilman suurta mainontaa. Tämän toimintatavan taustalla on Lidlin halu vahvistaa asemaansa markkinoilla ja kilpailtaa tehokkaasti. On huomionarvoista, että Lidlin menestys on saattanut laittaa painetta muille ketjuille reagoida nopeammin ja aggressiivisemmin.

Alennusten taustalla olevat tekijät

Alennusten taustalla on monia tekijöitä. Vaikka kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tuotteiden laatuun, terveellisyyteen ja vastuullisuuteen, hintakysymys on edelleen tärkein ostopäätöksiin vaikuttava tekijä. S-ryhmän tutkimusten mukaan yli kolmannes asiakasista valitsee aina halvimman vaihtoehdon.

Kuka hyötyy alennuksista?

Kuitenkin tärkeä kysymys on, kuka loppujen lopuksi kärsii näiden hintojen alennuksista. Saavatko alkutuottajat, kuten suomalaiset viljelijät, tai teollisuus, kuten leipomot, vähemmän kassaan, kun kaupat laskevat hintojaan? Kaupan keskusliikkeet ovat perinteisesti olleet voimakkaita neuvottelijoita, mikä voi asettaa paineita tuottajien katteisiin.

Kuluttajien hyöty alennuksista riippuu siitä, mihin tuotteisiin alennukset kohdistuvat ja kuinka merkittäviä ne ovat. Suuremmat alennukset niissä tuotteissa, joita käytetään laajasti, houkuttelevat kuluttajia enemmän. Tällaiset kampanjat näyttävät viittaavan siihen, että kilpailu ruokakaupoissa toimii ainakin kohtalaisesti, mutta Suomeen kaivataan lisää kilpailua; uusi toimija voisi hyvinkin elävöittää markkinoita entisestään.

Kilpailun haasteet ja mahdollisuudet

Markkina-alueena Suomi on kuitenkin pieni, ja kauppaketjujen katteet eivät välttämättä ole riittävät uuden toimijan houkuttelemiseksi. Ruokakauppojen keskinäinen kilpailu tarjoaa toivoa kuluttajille, mutta myös haasteita alkutuottajille ja teollisuudelle, joiden on löydettävä uusi tasapaino kestävien hintojen ja tuottojen välillä.