Robert Eggers, joka tunnetaan omaperäisistä ja tyylikkäistä kauhuelokuvistaan, tuo valkokankaille uuden version vampyyriklassikosta Nosferatu. Elokuvan ensi-ilta on aikataulutettu 3. tammikuuta 2025.

Eggersin ohjaama Nosferatu kunnioittaa syvästi F.W. Murnaun 1922 tekemää alkuperäiselokuvaa, jonka käänteitä se seurailee. Vaikka nimet on muutettu, kerrotaan tarina yhä kreivi Orlokista, mikä tuo nostalgista tunnelmaa ja samaan aikaan tunnelmaa modernisoituna.

Päärooleissa nähdään muun muassa Lily-Rose Depp Elleninä, Nicholas Hoult Thomasina, Bill Skarsg�rd Orlokina, Aaron Taylor-Johnson ja Emma Corrin. Elokuvan pituus on 132 minuuttia ja se on tarkoitettu yli 16-vuotiaille katsojille.

Kirjallisuuden klassikko, Bram Stokerin Dracula, julkaistiin vuonna 1897, ja se loi perustan koko vampyyri-genrelle. Eggersin versio lähtee liikkeelle tästä vahvasta perinteestä, mutta tuoden mukaan omaa visuaalista kerrontaansa ja nykyaikaisia teemoja.

Kauhun ja kauneuden yhdistelmä on vahvasti läsnä; Nosferatu on visuaalisesti hämmästyttävä mutta myös pelottava elokuva. Eggersin imaginaatio tuo eloon Murnaun kauhuelementit, kuitenkin painottaen rääkkyvän synkkää tunnelmaa yhdistettynä lumoavaan estetiikkaan.

Ellenin hahmo, joka kamppailee muinoin pinnan alla olleiden tunteiden kanssa, tuo elokuvaan syvyyttä ja inhimillisyyttä. Ellenin tarina on samalla kertomus sisäisestä taistelusta kuin myös pelosta, joka ilmenee, kun Thomas, Ellenin aviomies, lähtee kauas Orlokin valtakuntaan. Ellenin yön painajaiset ja pitämiensä salaisuuksien avautuminen vievät katsojan yhä syvemmälle pelon ja himon tematiikkaan.

Elokuvan visuaalinen ilme on saanut vaikutteita vanhoista elokuvista, mutta Eggers yhdistää sen reilusti modernimpaan kerrontaan. Esimerkiksi, elokuvassa Orlok on kauhistuttava hirviö, joka ei työskentele houkuttelevan vampyyri-estetiikan parissa, vaan tuo esiin pelottavan ja vastenmielisen kuvan.

Eron merkitys nykypäivänä on myös selkeä; vampyyrin lumo ei tarkoita vain verenhimoista raukkamaista käytöstä. Nosferatussa on vahvoja seksuaalisia viittauksia, jotka ovat voimakkaasti läsnä, kun Ellenin ja Orlokin välinen kireä vetovoima purkautuu.

Mielenkiintoista on myös se, että Orlok käyttyy kieltä, joka pohjautuu kuolleeseen daakian kieleen. Tämä antaa hahmolle arvoituksellisen ja historiallisen sävyn.

Nosferatu lupaa olla elokuvapatina, joka tuo uusia syvyyksiä ja mielenkiintoisia käänteitä ikuisena tarinaan, jota on kerrottu ja tulkittu myös aikaisemmin. Eggersin mestariluomus on valmis hyydyttämään katsojat uhkaavien väreidensä ja pelottavien hetkensä avulla, ja samalla se kunnioittaa alkuperäisversioon yhdistäviä juonia. On odotettavissa, että tämä elokuvaprojekti saa huomattavaa huomiota ja se jää ikimuistoiseksi kauhuelokuvien historiaan.