Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja Varman toimitusjohtaja Risto Murto tapasivat torstaina elinkeinoministeriön tiloissa, joissa keskusteltiin Suomen talouden tulevaisuudesta ja kasvua tukevista toimista. Tapaamista varjosti myös vahva keskustelu hallituksen ulkopolitiikasta, joka on ollut viime aikoina alavireistä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ilmoitti, että hallitus on luopunut aiemmin asetetusta alijäämätavoitteestaan, joka oli 1 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä. Tämä herätti huomiota ja keskustelua poliittisissa piireissä.

Pääministeri Orpo vastasi Purraan nopeasti ja painotti, että hallituksen tärkein tavoite on kääntää velkasuhteen kehitys ja välttää EU:n mahdollinen alijäämämenettely. Suomi on tällä hetkellä vielä alle 3 %:n rajapyykin, mutta tilanne on herättänyt kysymyksiä ja epäilyksiä tulevaisuuden kyvystä täyttää taloudelliset tavoitteet.

"En sanoisi, että me luovumme tavoitteistamme, mutta on selvää, että matka on haasteellinen", Orpo totesi. Hän huomautti, että alijäämätavoitteen saavuttaminen edellyttäisi paitsi ennakoitua nopeampaa talouskasvua myös lisäsopeutuksia vaalikauden loppupuolella.

Pääministeri myös painotti, ettei hallituksessa ole suuria eroja ajattelussa ja että yhteistyö jatkuu tiiviinä. "Tässä asiassa ei ole riitaa", hän sanoi viitaten Purran lausuntoon.

Suomen talouden tukitoimien tulisi olla valmiita ensi kevään puoliväliriihen mennessä. On todennäköistä, että Risto Murto tulee esittämään merkittäviä muutoksia Suomen verotusjärjestelmään, jotta talous saadaan nousuun.

Ulkopolitiikan kiistat ovat myös olleet pinnalla, ja toimittajat ottivat esille hallituksen sisällä käynnissä olevan keskustelun. Orpo yritti ohjata keskustelua talouskysymyksiin, mutta tilanne on herättänyt huolta hallituksen sisäisistä jakolinjoista.

Suomen ulkopolitiikan päättäjiä edustavat tällä hetkellä New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa. Viime aikoina on keskusteltu myös siitä, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps) päätös jättää Suomi pois Ukraina-liittoumasta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemiseen liittyen on herättänyt kritiikkiä. Samaan aikaan ulkoministeri Elina Valtosen (kok) johdolla on tehty päätös, joka äänestää YK:ssa Israelin miehityksen tuomitsemiseksi. Tämä on johtanut ristiriitoihin hallituksen sisällä ja herättänyt äänekästä keskustelua eri puolueiden välillä.

Tilanne Suomessa on siis kiihtymässä, ja monet miettivät, miten hallitus aikoo navigoida taloudellisten tavoitteidensa, sisäisten kiistojensa ja ulkopoliittisten päätöksensä kanssa. Jatkuvatko hallituksen sisäiset erimielisyydet vai kyetäänkö löytämään yhteinen sävel?