
Putin kieltäytyy neuvottelemasta Zelenskyin kanssa – Miksi tilanne on niin räjähdysherkkä?
2025-01-28
Kirjailija: Ville
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti tiistaina, että hän pitää neuvotteluja mahdollisina Ukrainan kanssa, mutta ei maan presidentin, Volodymyr Zelenskyin, kanssa. Putinin mukaan Zelenskyi ei ole Ukrainan laillinen hallitsija, koska hänen presidenttikausinsa on päättynyt.
Ukrainassa vallitsee sotatila, joka lain mukaan estää vaalien järjestämisen. Sotatilanteen vuoksi edes vaalimenettelyjä ei voida toteuttaa, ja Venäjä on miehittänyt osia Ukrainasta, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Putin on itse muokannut Venäjän perustuslakia voidakseen jatkaa vallassa. Häntä on valittu presidentiksi useissa vaaleissa, mutta kansainvälinen yhteisö on todennut ne vilpillisiksi. Tämä herättää kysymyksiä demokratian tilasta Venäjällä ja vahvistaa epäluottamusta Putinin hallintoa kohtaan.
Putin väitti myös, että taistelut loppuisivat puolessatoista tai kahdessa kuukaudessa, jos länsi lakkaisi tukemasta Ukrainaa. Tämä lausunto herättää huolen siitä, miten paljon lännen tuki vaikuttaa konfliktiin ja mitä seurauksia sillä olisi Ukrainan kansalle.
Väliintulo kansainvälisiltä toimijoilta on ollut merkittävää, mutta tilanne jää yhä jännitteiseksi. Yhdysvaltain aikaisempi presidentti Donald Trump lupasi vaalikampanjansa aikana lopettaa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan yhdessä päivässä, mutta käytännön toimet pysyivät kaukana tästä lupauksesta.
Trumpin esikunta ei ole ollut yhteydessä Venäjään järjestääkseen tapaamista Trumpin ja Putinin välillä, mikä korostaa nykytilanteen epävakaisuutta. Molemmilta puolilta on kuitenkin nähty merkkejä halusta keskustella, mutta luottamus on kärsinyt pahasti. Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ei ole vain alueellinen kriisi, vaan se vaikuttaa laajemmin myös eurooppalaiseen turvallisuusarkkitehtuuriin.