Politiikan puskaradion jaksossa numero 161 keskustellaan SAK:n ilmoittamasta palkankorotuslinjasta ja sen vaikutuksista työmarkkinoilla.

SAK vaatii palkankorotuksia, jotka ovat ensin kuusi prosenttia ja vähintään 150 euroa ensimmäisenä vuonna, sekä neljä prosenttia ja vähintään 100 euroa toisena vuonna. Tämä kova linja herättää huolta työantajien keskuudessa ja ennakoitu lakkoaalto vaikuttaa joka puolella työntekijöiden ja työnantajien neuvottelupöydissä.

On riski, että Teollisuusliitto ilmoittaa lakkovaroituksen jo maanantaina Teknologiateollisuuden työnantajille ja valtakunnansovittelijalle, mikä voisi käynnistää lakot joulukuun alussa. Tämä tilanne herättää kysymyksiä siitä, miten lakot aikataulutetaan, erityisesti joulun lähestyessä.

Politiikan toimittaja Elli Harju painottaa, että viime talven lakkoja ajoitettiin tietoisesti lomakausille. ”Lakkojen aloittaminen joulun alla voisi heikentää niiden saamia kannatusta kansalta”, Harju toteaa.

Lakot joulunalusaikaan ovat erityisesti epäilyttävä vaihtoehto, mutta Harjun mukaan keskeinen kysymys on, kuinka läheltä joulua niitä voidaan toteuttaa ilman, että se näkyy yleisessä mielipiteessä negatiivisesti.

Toinen, kulisseissa pohdittu vaihtoehto, olisi siirtää mahdolliset työtaistelutoimet tammikuuhun. Tämä voisi tarkoittaa, että joulun rauhan aikana ei nähtäisi suuria mielenilmauksia, mutta tammikuussa neuvottelu- ja protestitaktiikat voisivat kiihtyä.

Palkankorotusten vaikutuksista on myös puhuttu laajasti. Onko tilanne yhteydessä inflaatioon tai muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin? Tällä hetkellä keskustelu käynnissä on kuumimmillaan ja mielenkiintoisimpia kysymyksiä ovat: kuinka työnantajat reagoivat ja mitä tämä merkitsee työntekijöille nyt ja tulevaisuudessa?