Poliisiviranomaiset ovat käynnistäneet laajan kampanjan kaupunkikameroiden lisäämiseksi julkisilla paikoilla, mikä herättää keskustelua kansalaisten valvonnasta ja turvallisuudesta.

Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki vahvisti keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että kameravalvonta on tehokas keino vähentää katuväkivaltaa. Erityisesti Keravan kaupungista on saatu positiivista palautetta, ja siellä kamerajärjestelmä on vähentänyt rikollisuutta merkittävästi.

Vantaalla tullaan pilotoimaan uusi kaupunkikamerajärjestelmä, jota viedään eteenpäin ylikomisario Jussi Huhtelan johdolla. Myös Järvenpään ja Hyvinkään kaupungit ovat vahvasti kiinnostuneita järjestelmän käyttöönotosta. Vantaan tarkkaa aikataulua ei ole vielä vahvistettu.

Kameravalvonnan avulla poliisi pystyy paremmin kohdistamaan resurssejaan ja ylläpitämään tilannekuvaa. Koskimäki tuli esiin vuoden 2016 tapaustakin, jolloin Helsingin asema-aukiolla tapahtunut väkivallanteko saatiin kameran ansiosta selvitettyä, mitä kuvamateriaalia voidaan hyödyntää oikeudellisissa prosesseissa.

Suomessa on jo kymmeniä kaupunkikameroita, ja järjestelmän kehittämiseen osallistuu useita eri kaupunkeja. Kamerat ostetaan kunnallisin varoin ja ne liitetään Poliisihallituksen hallinnoimaan kuntakameraverkkoon, joka laajenee nopeasti. Vaikka tarkkaa lukumäärää ei paljasteta, keskustelut kameroiden lisäyksistä käydään aktiivisesti myös pienemmissä kunnissa, kuten Kajaanissa.

Lainsäädäntö edellyttää, että kansalaisille tiedotetaan valvonnasta, joten salainen valvonta ei ole mahdollista. Tällä hetkellä kameratallenteet käytetään pääasiassa rikostutkinnoissa, mutta niiden käyttö laajenee tulevaisuudessa mahdollisesti muihin tarkoituksiin. Tallenteita säilytetään vain muutama viikko.

Keravalla kamerat on otettu käyttöön viime vuosina, ja ne ovat näkyvästi vähentäneet katurikoksia sekä huumekauppaa keskustan alueilla. Keravan turvallisuuspäällikkö Jussi Komokallio kertoi, että rikollisten kiinnijäämisriski on kasvanut kameroiden ansiosta. Kaupunki suunnitteli järjestelmän itse ja käytti kotimaista asiantuntemusta toteutuksessa.

Nykyisin Keravalla on kymmeniä tarkkailukameroita sijoitettuna erityisesti vilkkaisiin paikkoihin. Järjestelmä on onnistuneesti läpäissyt tietosuojavaltuutetun tarkastuksen, ja sen toimivuus on siten hyvässä hallinnassa.

Onko sinulla kysymyksiä kameroiden käytöstä tai valvonnasta? Et ole yksin tässä asiassa! Ylikomisario Huhtela vakuuttaa, että kameravalvontaa ei käytetä kansalaisten jatkuvaan valvontaan, vaan se on työkalu rikollisuuden ennaltaehkäisyssä ja selvittämisessä.

Tulevaisuudessa kamerateknologia saattaa mahdollistaa myös reaaliaikaisen kasvojentunnistuksen, mutta tällä hetkellä tämä vaihtoehto on lainsäädännöllisesti estetty. Konsta Arvelin Poliisihallituksesta varoittaa dystooppisen valvontakulttuurin vaarasta, ja lupaa, että poliisi ei etene kohti liiallista valvontaa. Kuitenkin on mahdollista, että tulevaisuudessa kameroissa on automaattisia rikesakkoja pienistä rikoksista, kuten roskaamisesta. Onko tämä tulevaisuus, jota todella haluat elää?