Kehitys uskonnollisuudessa ja hyvinvoinnissa

Kehitys uskonnollisuudessa ja hyvinvoinnissa on kulkenut sukupuolten erilaista polkua viime vuosina. Nykynuorten, erityisesti poikien, keskuudessa on alkanut kehittyä uusi vastakulttuuri, joka näyttää vetoavan heihin entistä enemmän.

Rippikoulu ja poikien usko

Monet nuoret miehet lähestyvät kristinuskoa, jopa sukupolvessa, jossa ateismi oli vielä 1990-luvulla muotia. Kirkon jäsenmäärät ovat laskeneet jyrkästi, ja vain noin 40 prosenttia suomalaisista uskoo kristinuskon Jumalaan.

Kuitenkin viimeisen vuoden aikana yli 50 prosenttia pojista on kertonut, että rippikoulu on vahvistanut heidän uskoaan, kun taas tytöistä vain 40 prosenttia koki näin. Tämä herättää kysymyksiä: Miksi pojat kokevat uskonnollisuuden vetovoimaansa, kun taas tytöille se vaikuttaa olevan vähemmän merkityksellinen?

Uskonnollisuuden rooli pojille

Kati Tervo-Niemelä, Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori, kertoo, että pojille uskonnollisuus on vapaa ja aito valinta, mikä antaa heille turvaa heidän epävarmoissa identiteetti- ja rooliyhteiskunnassaan. Konservatiivisuus ei enää tarkoita nuorten kapinaa vanhempia vastaan, vaan se voi näyttää asenteena, joka on valittu vapaaehtoisesti.

Tutkimustulokset ja mielenkiintoiset havainnot

Tuore tutkimus osoittaa, että uskonnolliset nuoret, niin pojat kuin tytöt, ovat keskimäärin onnellisempia kuin ei-uskonnolliset. Mutta mielenkiintoinen havainto on se, että nykynuorista tytöistä on yhä enemmän ateisteja kuin nuorista pojista.

Tyttöjen ja naisten pahoinvointi

Tytöt ovat perinteisesti olleet miehiä uskonnollisempia, mutta tämä trendi on alkanut muuttua. Tämä herättää kysymyksiä naisten ja tyttöjen lisääntyvästä pahoinvoinnista ja siitä, kuinka se saattaa liittyä heidän vähempään yhteyteensä uskontoon. Kouluterveyskyselyjen mukaan tytöt raportoitavat useammin huonompaa hyvinvointia kuin pojat.

Yhteiskunnan muutos ja eriytyminen

Erityisen huolestuttavaa on se, miten tämä muutos meidän yhteiskunnassamme heijastuu nuorten mies- ja naisten ajatusmaailmojen eriytymiseen. Tervon mukaan on tärkeää tutkia, mikä tätä kehitystä ohjaa ja mikä on uskon rooli modernissa yhteiskunnassa.

Kirkon rooli nuorten keskuudessa

Kallion kirkon pappi Riikka Reina nostaa esiin, että kirkon keskiluokkaistuminen saattaa sulkea pois ne, jotka tarvitsevat hengellistä yhteisöä eniten. Hänen mukaansa kirkko on onnistunut tavoittamaan uusia nuoria, mutta se käyttää edelleen perinteisiä toimintamalleja, jotka eivät välttämättä resonoi nykynuorten arvojen kanssa.

Tytöt ja nuoret naiset etsivät kirkolta enemmän sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnallista aktiivisuutta, mikä tuo lisää paineita kirkolle kehittää toimintaansa tavoittaakseen laajemman nuorisoryhmän. On selvää, että uskonnollisuus ja sen merkitys nuorten keskuudessa ovat käymässä läpi suurta muutosta.