Pinja Pitkänen, nuori nainen, joka kamppaili Type 1 diabeteksen kanssa, huomasi vuosien ajan vajoavansa hoitamattoman sairauden seurauksiin. Hän joutui käymään läpi pitkän matkan, jonka aikana hänen elämänlaatunsa heikkeni dramaattisesti. Kun Pinja sai viimein ADHD-diagnoosin, jonka hän oli aiemmin kuitannut vitsillä, monet asiat alkoivat loksahdella paikoilleen.

– Aina ajattelin olevani laiska, mutta todellisuudessa oli piilossa jotain paljon syvempää, hän myöntää.

Pinja sai ykköstyypin diabeteksen jo lapsena. Vaikka hän ei muista aikaa ennen sairastumistaan, diabetes vaikutti hänen nuoruuteensa ja elämäänsä merkittävällä tavalla. Kun hänen ikätoverinsa nauttivat vapaa-ajastaan, Pinja joutuisi jäämään luokkaan insuliinin pistämisen vuoksi. Hän muistaa, kuinka hoito alkoi tuntua velvollisuudelta, mikä sai hänet kyseenalaistamaan kaiken.

– Teini-iässä alkoi tuntua siltä, että miksi vaivautua hoitamaan sairautta, josta ei ole parannuskeinoa? Minua pelotti, että elän vain aikuisuuteen asti ja sitten minulla on jonkinlainen sairaus, josta en pääse eroon, Pinja kertoo.

Saadessaan tietää, että diabeteksen hoitamattomuus käy räätälöidyn ajatuksen kautta, hän huomasi vajoavansa masennukseen. Seurauksena hän alkoi kadottaa yhteyttä hoitoonsa, eikä ollut enää itselleen rehellinen tuntemistaan asioista.

Erityisesti teini-iässä Pinja huomasi eristyneisyytensä ja masennuksensa, vaikka yritti kätkeä sen.Maskotti suojasi häntä, mutta se teki asiasta vain pahemman.

– Muistan sanovani muille, että kaikki on hyvin, vaikka todellisuudessa tunsin itseni eristyneeksi ja pelokkaaksi. En osannut pyytää apua, kun olisin tarvinnut sitä kaikkein eniten, hän sanoo arkaillen.

Nyt Pinja jakaa kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa, ja hän haluaa erityisesti nostaa esiin hoitoväsyttämisen merkitystä. Halu keskustella avoimesti aiheesta on muuttunut hänen elämässään, ja hän uskoo, että muiden ei tarvitse kokea samaa yksinäisyyttä.

Pinjan tarina on esimerkki siitä, kuinka tärkeää on hakea apua ajoissa. Hänen kokemuksensa saavat meidät miettimään, kuinka voisimme olla tukena niille, jotka kamppailevat samojen ongelmien kanssa.

Tulevaisuudessa Pinja aikoo aktiivisesti puhua hoitoväsyttämisestä ja siitä, kuinka se vaikuttaa elämän laatuun.

– Jos sinä tai joku tuntemasi ihminen kamppailee samojen asioiden kanssa, muista, että et ole yksin. On aina mahdollista saada apua ja tukea. Minäkin olen täällä ja haluan auttaa muita, hän kannustaa.