Piilaakson teknologiamiljardöörit, tunnetut ennen liberalismistaan, ovat kääntäneet selkänsä perinteiselle vasemmistolle ja tukevat nyt voimakkaasti Yhdysvaltojen tulevaa presidenttiä, Donald Trumpia.

Elon Musk, viestipalvelu X:n omistaja, on ollut Trumpin tukija jo pitkään ja on mukana tulevassa hallinnossa. Hänet on nimetty johtamaan myös tehokasta hallinnon toimielintä yhdessä liikemies Vivek Ramaswamyn kanssa. Viime viikolla, vain muutama viikko ennen Trumpin virkaanastujaisia, Mark Zuckerberg, Metan perustaja, ilmoitti yhtiönsä lievittävän moderointiaan Facebookissa ja Instagramissa, mikä on herättänyt huomiota ja skepticismia hänen aikaisemmasta linjastaan.

Olennaista on, että miljardöörien muutos oikeistopolitiikan suuntaan ei ole vain tilapäistä opportunismia, vaan osoitus laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta, toteaa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Matti Ylönen. Hän uskoo, että teknologiateollisuuden vaalirahoituksen painopiste on voimakkaasti kääntynyt republikaanien suuntaan.

Mark Zuckerbergin muutos linjassa markkeeraa Trumpin republikaanipuolueen arvoja. Hän on ilmoittanut, että faktantarkistuskäytännöt, joista kritiikkiä on tullut, lopetetaan. Tämä on savuketta kritiikille, jonka mukaan faktantarkistus on ollut sosiaalista sensuuria.

Zuckerbergin lausunnot herättävät kysymyksiä hänen todellisista motiiveistaan ja siitä, olisiko hän toiminut samalla tavalla, jos demokraattinen ehdokas Kamala Harris olisi voittanut vaalit. Ylönen pitää Muskin poliittista aktiivisuutta ja hänen rooliaan poliittisessa keskustelussa poikkeuksellisena. Musk on tiedostavien nuorten keskuudessa erittäin vaikutusvaltainen ja hänen toiminnallaan on mahdollisuus ohittaa perinteinen media.

Sosiaalisen median alustoilla tapahtuva keskustelu on syventänyt polarisaatiota ja tuonut uusia ulottuvuuksia poliittiseen vaikuttamiseen. Miljardöörien tapa puhua suoraan toimeentulon ja näkemyksiensä puolesta, toisin kuin aikaisemmin, rohkaisee heitä aktivoitumaan poliittisissa kysymyksissä, mikä on saanut monet perinteiset mediat huolestumaan.

EU:lla on nyt tärkeä rooli tässä maailmanlaajuisessa keskustelussa. Euroopan komission ja muiden sääntelyelinten odotetaan ottavan tiukempaa otetta digijättien toimintaa kohtaan. Hyväksytty digipalvelusäädös voi antaa tarvittavat välineet haastaa näiden yritysten toimintatapoja ja erittäin vapautettuja moderointikäytäntöjä. Henna Virkkusen, EU:n digiasioista vastuussa olevan komissaarin, rooli on myös merkittävä, koska hän voi vaikuttaa periaatteiden esittelyyn.

Onko tämä muutos Piilaaksossa vain ajan ilmiö, vai onko kyseessä laajempi kehityssuunta, joka vaikuttaa teknologian ja politiikan suhteeseen myös Euroopassa? Sitä on vaikeaa sanoa, mutta kehitys vaatii tarkkaa seurantaa.