Palkankorotustavoitteet herättävät keskustelua

Teknologiateollisuuden työantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kyseenalaistaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n julkisesti esittämän kymmenen prosentin palkankorotustavoitteen perusteita. Ruohoniemen mukaan työntantajapuolen ei tulisi julkaista tarkkoja numeerisia tavoitteita, mutta samalla hän painottaa, että palkankorotusten tulisi turvata kustannuskilpailukyky ja ottaa huomioon palkansaajien ostovoima.

Ammattiliitot ovat ilmoittaneet, että tavoite kymmenen prosentin korotuksesta jakautuisi kahdelle vuodelle. Ensimmäisen vuoden aikana palkankorotus olisi kuusi prosenttia, mikä tarkoittaisi vähintään 150 euron lisäystä kuukausipalkkaan. Toisena vuonna sen odotetaan olevan neljä prosenttia, eli vähintään sata euroa lisää.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi, että tämä tapa tuoda yhteinen korotustavoite julki on uusi ja osaltaan tarpeellinen jäsenten tietämyksen parantamiseksi.

"Työmarkkinatilanne on muuttunut merkittävästi, ja työntantajat ovat tiivistäneet yhteistyötä. On erityisen tärkeää, että työntekijäpuoli myös tiivistää omaa yhteistyötään," kommentoi Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

Työntekijöitä on kuitenkin huolestuttanut hintojen nopea nousu, joka on heikentänyt heidän ostovoimaansa. Aalto huomauttaa, että vaikka inflaatio on hidastunut, 'ostovoimakuoppa' on yhä olemassa ja vaatii korjausliikkeitä.

"Palkankorotustavoite ottaa huomioon aikaisemmin syntyneen ostovoimakuopan ja sopimuskauden inflaation," Aalto selittää.

Lisäksi PAMin Rönni-Sällinen korostaa, että korotukset eivät kohtele kaikkia samalla tavalla, ja erityisesti pienituloisten tilanne on erityisen huolestuttava. Hän ehdottaa, että työntekijöiden korotusten tulisi olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä vuonna ja sata euroa toisena vuonna.

Keskustelu palkankorotuksista kuumenee myös julkisen sektorin ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekströmin johdolla, joka pohtii leikkausten kompensoimista matalapalkkaisten työntekijöiden keskuudessa.

"Palkankorotukset on kohdennettava erityisesti matalampiin palkkoihin leikkausten vuoksi," Ekström toteaa.

Kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko on samaa mieltä siitä, että kymmenen prosentin palkankorotus ei vaaranna Suomen hintakilpailukykyä. Hän uskoo, että nyt on oikea hetki palkankorotuksille, erityisesti kun huomioimme aiemmat maltilliset palkkaratkaisut verrattuna kilpailijamaihin.

"Työvoimakustannukset ovat nousseet Euroopassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa, mikä antaa meille liikkumavaraa palkankorotusten osalta," Kokko tiivistää.

Tämä keskustelu palkankorotuksista on ajankohtainen juuri nyt, kun neuvottelut uusista työehtosopimuksista ovat käynnissä, ja se vaikuttaa merkittävästi suomalaisten talouteen ja ostovoimaan.