Oulun kaupungin verkkosivuilla käytetyt tekoälykuvat ovat saaneet paljon huomiota sosiaalisessa mediassa, ja keskustelu niiden käytöstä on kiihtynyt. Monet kysyvät, ovatko nämä keinotekoisesti luodut kuvat ristiriidassa kaupungin arvojen ja tavoitteiden kanssa.

Viime aikoina Oulun viestintäjohtaja Harriet Urponen on avannut tilannetta, kertomalla että tekoälykuvia käytetään tietyissä kärkihankkeissa, kuten elämysareenassa ja vesiliikuntakeskuksessa. Urponen korostaa, että tämä ei ole kaupungin yleinen linja, ja ensisijaisesti viestinnässä käytetään valokuvia, joita ammattivalokuvaajat ovat ottaneet.

Oulun tekoälykuvissa esiintyy lapsia eri tilanteissa: yksi iloitsee katsomossa, toinen sukeltaa ja kolmas istuu veneessä. Tämä on herättänyt ihmettelyä, sillä monet sosiaalisen median käyttäjät kokevat, että ekonomisesti ja kulttuurisesti rikkaita kuvia ei voida täysin korvata tekoälyllä.

Urponen kertoo, että tekoälykuvien käyttöönotosta on kulunut noin kaksi vuotta, mutta ne eivät ole tarkoitettu korvaamaan ammattikuvaajien tekemiä kuvia. Kaupungin kuvapankissa on runsaasti aitoja valokuvia, ja Urponen puolustaa tekoälyn käyttöä sanoen, että se mahdollistaa eri näkökulmien tuomisen esiin kaupungin markkinoinnissa.

Oulu, joka on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, aikoo luoda lisää työpaikkoja luovilla aloilla. Tekoälykeskustelun myötä Urponen uskoo, että on hyvä hetki avata keskustelua kuvien käytöstä ja niiden merkityksestä.

Facebook-julkaisussa kaupunki myös jakaa näkökulmansa: aitojen mallien käyttäminen voisi johtaa tilanteeseen, jossa niissä esiintyvät henkilöt eivät vastaa todellisuutta, kun hankkeet viimein toteutuvat. Tällaisia saatesanoja ei tulisi vähätellä, sillä ne auttavat hahmottamaan tulevaisuuden visiot.

Oulun kaupungin viestintätiimi toivoo, että keskustelu tekoälykuvien käytöstä jatkuu, sillä teknologisten innovaatioiden ymmärtäminen on olennaista kaupungin kehitykselle.