Suomen ja Venäjän suhteet ovat kriittisessä kunnossa, ja asiantuntijat kehoittavat miettimään huolellisesti, mitä rauha Ukrainassa tulee pitämään sisällään ja miten se vaikuttaa tuleviin suhteisiin.

Suomi katkaisi lähes kaikki suhteensa Venäjään, kun se aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa noin kolme vuotta sitten. Moni muu EU:hun kuuluva maa ei ole ollut yhtä tiukka, ja Suomi sulki myös itärajan, mikä on herättänyt huomiota.

Kauppasuhteet ovat käytännössä kuolleet, sillä suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet itänaapurin markkinoilta. Tämä kehitys on luonut huolen siitä, miten Suomi voi palata takaisin, kun rauha saapuu.

Erityisesti Yhdysvaltain uuden presidentin, Donald Trumpin, odotetaan mahdollisesti vauhdittavan rauhan saapumista. Siitä huolimatta asiantuntijat varoittavat, että rauhan aikataulusta ei ole mitään varmaa tietoa. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala korostaa, että on mahdotonta ennustaa, missä vaiheessa sota on getto-hajoamisen tai rauhan neuvottelujen kannalta.

Kansainvälisen liiketoiminnan professori Juha Väänänen nostaa esiin, että heti rauhan jälkeen Euroopassa nousevat vaatimukset pakotteiden purkamisesta Venäjälle. Kuitenkin hän varoittaa Suomea lähtemästä mukaan nopeisiin voittoihin pakotteiden poistamiseksi.

— Kauppapolitiikka ei ole Suomea varten tällä hetkellä tärkeintä. Meidän tulisi keskittyä Venäjän sotilaallisen kyvyn rajoittamiseen, Väänänen huomauttaa.

Onko Suomi vaarassa jäädä jälkeen, kun useimmat eurooppalaiset yritykset ovat jo harkitsemassa paluuta Venäjälle? Väänänen pelkää, että Venäjä tulee käyttämään hyväkseen mahdollisia haluja purkaa pakotteita Euroopassa.

Entinen pääministeri Antti Rinne, joka nyt johtaa Paasikivi-seuraa, korostaa, että sotakysymyksen ratkaisevat viisi avainkysymystä. Hän huomauttaa, että rauhan syntyminen Ukrainassa ei saa tarkoittaa, että Venäjä pääsee pakotteista ilman vastuita. Venäjän pitäisi esimerkiksi korvata Ukrainassa aiheuttamansa vahingot.

Jos Venäjä ei ole valmis rehellisiin neuvotteluihin, tilanne uhkaa jäädä jähmettyneeksi. Tämä puolestaan estää kauppasuhteiden kehittymistä ja nahkanrauhottamista. Rinne uskoo, että parhaan ratkaisun voisi löytää kulttuurisen ja kansalaisten tason交流 kautta, kuten matkustamisen ja yksityisten kontaktien lisäämisen kautta.

Turismi ja henkilökohtaiset suhteet voisivat olla avainasemassa, ja venäläisten kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan voi olla tulevaisuuden mahdollisuus. Suomi voisi näin jälleen nousta suosituksi matkakohteeksi venäläiselle keskiluokalle, joka etsii matkustamisen mahdollisuuksia niin pian kuin rajat avautuvat uudelleen.

Tulevaisuus on epävarma, mutta asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että rauhan myötä Suomen on oltava tarkkana. Varovaisuus ja oikeat päätökset tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa, jotta Suomi ei joudu vihan ja eristyneisyyden kierteeseen.