Kriittinen tilanne Suomen taloudessa

Eduskuntapuolueet ovat käynnistäneet palavereita pyrkiäkseen saavuttamaan parlamentaarisen sovun, joka estäisi Suomen julkisen talouden huiman velkaantumisen jatkumisen.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn esitti voimakkaan vetoomuksen, että hallitus ja oppositio löytävät yhteisen näkemyksen velkaantumisen hillitsemiseksi. Ilta-Sanomien haastattelussa Rehn korosti, että Suomen Pankki ennustaa ensi vuodelle 1,3 prosentin kasvua, joka tuo pienen valon pilkahduksen talousnäkymiin.

Julkisen talouden haasteet kasvavat

Rehnin mukaan valtionvelka on kasvanut huimiin lukemiin, jo yli 184 miljardiin euroon. Tuoreimmassa budjetissa, jonka Petteri Orpon (kok) hallitus esitteli, alijäämä on yli 11 miljardia, ellei oteta huomioon valtion asuntorahaston varojen siirtoa.

Jo seuraava hallitus tulee tarvitsemaan uutta velkaa samassa tahdissa kuin nykyinen. Valtion velan korkomenot kasvavat ensi vuonna jo 3,3 miljardiin, ja jatkuvat nousuissa kohti kuutta miljardia.

Onko tilanne toivoton?

Rehn luonnehtii Suomen julkisen talouden tilannetta erittäin vakavaksi, mutta ei toivottomaksi. Hän painottaa, että tarvitaan pitkäjänteisiä sopeutustoimia ja kansallisesti sitoutumista velan vähentämiseen.

Ruotsin malli esimerkkinä

Rehn on lobannut Ruotsin mallin mukaista seitsemän vuoden ohjelmaa, jossa velkarakenteista sopiminen tapahtuisi ennen vaaleja. Toisaalta Orpon hallitus suunnittelee 50-vuotista velkajarruohjelmaa, jossa velka vähenee merkittävästi vuoteen 2080 mennessä.

Realismia ja vertailuja

Rehn puolustaa Ruotsin mallia, joka on toiminut hyvin naapurimaassa. Hän miettii, miksemme mekin voisi menestyä samalla tavalla. Sen sijaan 50-vuotinen velkajarruohjelma herättää epäilyksiä.

Ulkoiset neuvonantajat?

Rehn muistuttaa, että vaikka ulkoiset neuvonantajat voivat olla tarpeellisia, meidän tulee ensisijaisesti luottaa omiin kykyihimme talouden vakauttamisessa. Hän viittaa siihen, että aiemmin EU:n tarkkailussa olleet maat, kuten Espanja ja Kreikka, ovat nykyisin taloudellisesti vahvemmassa asemassa.

Työperäinen maahanmuutto avuksi

Keskustelu työperäisen maahanmuuton tarpeesta on myös noussut esille. Rehn toteaa, että julkisessa taloudessa haasteet edellyttävät työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa.

Yhteenvetona, Olli Rehnin mukaan Suomessa on edessä pitkä tie, mutta onnistuminen on mahdollista, kunhan kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Taistelua velkaantumista vastaan on käytävä yhdessä.