Joulun taika

Olen joulupukki, ja olen nähnyt elämässäni enemmän kuin osaisin kuvitella. Vuodesta 1990 lähtien olen kiertänyt suomalaiskodeissa, jakamassa iloa ja joulun kääröjä. Jouluaattona, kun muuttujat kuten perheen dynamiikka ja perinteet eivät ole koskaan samat, mitä ihmeellisiä hetkiä olenkaan kokenut!

Joulupukin vierailu alkaa aina jännityksellä. Lapsia kutkuttaa odotus, ja siitä syntyy hälinä, kun pukki lähestyy ovea. Jotkut lapset rohkaistuvat ja istuvat syliini, kun taas toiset pysyvät kauempana, kuunteluetäisyydellä. Muistan erityisesti tapauksen, jolloin muksut kieltäytyivät katsomasta minua, peläten että jos he näkevät, joulun taika katoaa. Tänä jouluna aion kuitenkin voittaa heidän luottamuksensa.

Yhtenä jouluna, kun astuin sisään hymyssä suin, eräs isä avasi oven hiihdossa Havaiji-shortsit jalassa. Joulun pukukoodi on ilmeisesti joustava, ja se tuo varmasti oman humoristisen lisänsä. Joulupukki saa toteuttaa itseään joukkojen edessä, mikä tekee vierailuista aina niin erilaisia.

Perheiden monimuotoisuus on Joulupukkina työskennellessäni ollut silmiä avaavaa. On hienoa nähdä, kuinka eri tavalla eri perheet juhlivat joulua, mitä perinteitä he noudattavat, ja miten lahjat avataan — joillekin perheille jättisuuri lahjakasa on itsestäänselvyys, kun taas toiset korostavat pienempien pakettien antamista.

Joskus lapset avaavat lahjojaan niin vauhdikkaasti, että jotkut paketit jäävät avaamatta, kun he heittävät pehmeät paketit ilmaan. "Paskaa!" kuuluu joidenkin lasten suusta, mutta hetkessä he löytävät jonkin mieleisen ja unohtavat kaikki muut. Kaksikerroksinen kommunikointi on myös erikoista; aikuisille on aina pieniä winkkejä ja sisäpiirivitsejä, jotka tuovat lisänaurua joulunviettoon.

Valmistautuminen on kaiken a ja o. Mukana on aina paras iholiima parran ylläpidon vuoksi ja ainoastaan silmälasien sankoja; huurtuvat linssit eivät ole pukille eduksi. En syö herkkuja, joita minulle tarjotaan, sillä ei mitään kiva koiraa saatika partakarvoja ruokapaketista. Roolissa pitäminen on tärkeää, ja juomisen minimointi on yksi muistettavimmista vinkeistä.

Kun vierailu on ohi, ja sukellan autooni vaihtelevissa tunnelmissa, puhun vielä hetken perheelle, johon pääsin. Voin tuntea itseni koko ajan suosituimmaksi jouluhahmoksi — ja lähes jokaisessa kodissa vastaanotettu ilo ja nauru tekevät kaikesta sen arvoista.

Muistan viime joulun, jolloin menin vahingossa väärään osoitteeseen. Uudet asukkaat katsoivat minua hämmentyneinä, ja heillä oli omituiset ilmeet. Aina kannattaa tarkistaa toimitusosoite, jotta hän tällaisia yllätyksiä ei tapahtuisi. Joulupukilla täytyy olla luotettavuus; lapsille on tärkeää, että he saavat nauttia täysin rinnoin joulusta.

Lopuksi, kun pääsen oman perheen luokse, odottaa minua lämmin ateria ja tuoreita salaatteja. Vaikka roolihahmoni on tyhjentynyt, sydämeni on täynnä iloa ja rakkautta, jota joulun henki tuo mukanaan. Olen saanut olla mukana rakentamassa unohtumatonta ja suojeltavaa joulun satuperinnettä, ja tuo taika ansaitsee tulla kunnioitetuksi. Ja kyllä, tänä jouluna aion voittaa myös ne ruohoisimmat lapset, jotka eivät vielä ole uskaltaneet katsoa kohti joulupukkia!