Rajavartiolaitos on paljastanut aikovansa pyytää reserviläisiä avustamaan heitä kriisitilanteissa, kuten liikenteenohjauksessa, mikä on herättänyt laajaa keskustelua. Ilona Pesu ja Elisa Paljakka raportoivat, että tämä uusi toimenpide voi muuttaa sitä, miten Suomi valmistautuu mahdollisiin uhkiin.

Viime viikonloppuna uutisoitiin, että useat reserviläiset saivat kirjeen Rajavartiolaitokselta, jossa tiedusteltiin heidän halukkuuttaan osallistua kertausharjoituksiin tavallista nopeammalla aikataululla – vain muutamien päivien varoitusajalla. Tämä on merkittävä muutos, sillä normaalisti kertausharjoituksiin varoitetaan jopa kolme kuukautta etukäteen.

Reserviläiset voivat saada kutsun rajavartioston tueksi, jos tasavallan presidentti päättää niin poikkeustilanteessa. Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi suurten joukkotilaisuuksien tai raja-alueiden turvallisuusuhat, kuten väärennetyt asiakirjat tai laittomat ylitykset.

Apulaiskomentaja Heikki Ahtiainen Kaakkois-Suomen rajavartiostosta on kertonut, että reserviläiset voisivat osallistua esimerkiksi liikenteenohjaukseen ja muuhun avustavaan toimintaan, mutta vaarallisiin tehtäviin heitä ei lähettäisi. Tämä avaa kuitenkin uudenlaisen mahdollisuuden reserviläisten osallistumiselle kansalliseen puolustukseen muun muassa rajaturvallisuuden ylläpidossa.

Imatralainen reserviläinen Kaapo Kalenius, joka on suorittanut asepalveluksensa Pohjois-Karjalan rajavartiostossa, kertoo olevansa valmis lähtemään rajalle. Hän näkee kirjeessä positiivisen viestin: "On hyvä, että meidät muistetaan." Heidän palveluksensa aikana he saivat lyhyen tutustumisen rajavartijoiden työhön, mutta pääpaino oli kuitenkin sotilaallisessa maanpuolustuksessa.

Etelä-Karjalan reserviläispiirin puheenjohtaja Jaska Petsola myöntää, että kirjeen saaminen ei yllättänyt häntä. "Meille sanoittiin jo aikanaan koulutuksessa, että rajareservi voidaan kutsua nopeasti tehtäviin," Petsola huomauttaa.

Kirjeen taustalla on uusi asevelvollisuuslaki, joka sallii kertausharjoitusten järjestämisen myös rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, mikäli varoitusaika on alle kolme kuukautta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että reserviläiset tulevat yhä näkyvämmäksi osaksi maamme turvallisuusstrategiaa.

Rajavartiosto ei ole ilmoittanut, kuinka monelle reserviläiselle se on lähettänyt kirjeen tai kuinka moni on vastannut kyselyyn. On kuitenkin varmasti selvää, että maanpuolustuksen ja rajavalvonnan merkitys on korostunut viimeaikaisten kansainvälisten tapahtumien myötä.

Ahtiaisen mukaan kutsu kertaamaan voisi poikkeustilanteessa tulla nopeimmillaan muutamassa päivässä. "Alle kolmen kuukauden varoitusaika vaatisi kuitenkin poikkeustilannetta ja sen, että kutsuminen olisi välttämätöntä," hän painottaa. Miten reserviläisten rooli tulee muuttumaan, kun uhkat kasvavat ja turvallisuustilanne maailmassa kehittyy? Tämä jää nähtäväksi tulevaisuudessa.