Espoon kaupunginjohtajaksi siirtyvä ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok) on esittänyt ydinvoiman tukia Suomeen arvioidessaan, että ne olisivat välttämättömiä uusiutuvien energialähteiden laajentuessa. Mykkänen ehdotti, että valtiontakaus ja korkotuki voisivat toimia rakentamisajan rahoituksena, mutta hänen mielestään tehokkain keino olisi sähköntuotantotuki.

Mykkäsen malli mukana oleva tuotantotuki pitäisi sisällään takuuhinnan ydinvoimatuottajille, missä olisi myös hintakatto. Tällainen järjestelmä voisi luoda merkittävää taloudellista turvaa toimijoille, kun rakennuskustannukset nousevat ja markkinat suurenevat.

Ruotsin valtio-omistama Fortum on ollut aktiivinen tässä keskustelussa ja on kertonut tutkivansa seuraavan sukupolven ydinvoiman mahdollisuuksia Suomessa ja Ruotsissa. Fortum on jo aiemmin lobannut työllisyys- ja elinkeinoministeriötä mahdollistaakseen ydinvoiman lisäämisen, ja he ovat esittäneet mallia, joka sisältäisi takaushinnat.

Mykkäsen ehdotukset näyttävät olevan linjassa Fortumin intressien kanssa, vaikka rakennusajan lainatakaus saattaisikin jäädä toiveista hieman syrjään.

Mykkänen korosti, että Suomeen tarvitaan lisää "päästötöntä perusvoimaa", eli nimenomaan ydinvoimaa. Tässä kohtaa päättäjät voivat varmasti kysyä itseltään, ovatko he valmiita tekemään ratkaisuja, jotka ovat tärkeitä energiaturvallisuuden kannalta.

Suomessa tilanne on tullut eteen, kun toinen uusi ydinvoimala olisi voinut olla jo valmiina Olkiluoto 3:n rinnalle. Viimeksi eduskunta käsitteli ydinvoimapäätöksiä vuonna 2010, jolloin lupia hakivat Fortum, Teollisuuden Voima (TVO) ja Fennovoima. Eduskunta myönsi luvat Fennovoimalle ja TVO:lle, mutta Fortumilla ei ollut onnea. Sittemmin Fennovoiman hanke kaatui Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.

Fortum toimii edelleen Loviisan ydinvoimaloissa, jotka valmistuivat vuosina 1977 ja 1981, mutta uudelle ydinvoimalalle olisi voinut olla kysyntää jo aiemmin. Uusi ydinvoimala olisi ollut luonnollinen investointi Fortumin saamiin noin 9,25 miljardin euron tuloihin sähkönsiirtokaupoista vuonna 2013. Sen sijaan Fortum käytti yli 5 miljardia euroa saksalaisen Uniperin hankkimiseen, mikä on aiheuttanut suuria tappioita.

Mykkäsen ehdotukset voisivatkin olla avain onneen poliittisissa päätöksissä, joilla Suomi voi välttää jäämistä Ruotsin taakse ydinvoiman kehittämisessä. Ruotsissa pääministeri Ulf Kristersson on jo käynnistänyt toimenpiteet uuden ydinvoiman rakentamiseksi, mikä nostaa painetta Suomea kohtaan.

Ruotsin hallituksen tilaama selvitys esitti samankaltaisia tukimekanismeja kuin Fortum on esittänyt, mikä kuvastaa ydinvoiman merkitystä myös naapurimaassa. Joulukuussa Ruotsin luonnonsuojeluvirasto jakoi 10 miljardia kruunua (noin 9 miljardia euroa) kunnille uudistusten tueksi. Suomi voisi jäädä jalkoihin, jos se ei reagoi nopeasti tilanteeseen.

Tulevaisuus näyttää siis yhä hämärältä, mutta selväksi käy, että ydinvoiman ratkaisut ovat suuria poliittisia päätöksiä, jotka vaikuttavat maamme energiahuoltoon seuraavina vuosikymmeninä.