Helsingin Munkkiniemessä, ainutlaatuinen kerrostalohanke on saanut monet paikalliset harmistumaan. Hollantilaisentie 7:ssä nousemassa oleva nelikerroksinen asuintalo on ollut rakennusvalvonnan ihmetyksen kohteena, ja sen ensivaiheen päätökset ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Tämä rakennus sijaitsee vain kivenheiton päässä presidentin virka-asunnosta, mikä lisää hanke huomionarvoisuutta.

Kaupungin rakennusvalvonnan arkkitehti Ulla Vahtera on ilmaissut pettymyksensä hankkeen suunnittelun laatuun. Vaikka rakennusluvan myöntäminen oli edellytyksien täyttyessä pakollista, Vahtera olisi toivonut merkittävästi esteettisempää ja arvoalueeseen sopivampaa ratkaisua kuin mitä nyt on toteutettu. Lisäksi Munkkiniemen alueen kaavoitus on historiallisesti ainutlaatuista, sillä Munkkiniemi-Haaga -suunnitelma oli Eliel Saarisen kunnianhimoinen projekti, joka on jäänyt historian kirjoihin.

Rakennettava asuintalo tulee sijaitsemaan Saarisen suunnittelemien merkittävien rakennusten vieressä, ja arkkitehti Kimmo Friman on suunnitellut taloon suuria terasseja merelle päin. Alun perin alueella kaavaillut suuret huoneistot jäivät kuitenkin toteutumatta, ja lopullinen suunnitelma kattaa vain seitsemän asuntoa.

Suunnitelmien hankkiminen ja kaavamuutosprosessi ovat olleet haastavia. Alueen entisen kaavan mukaista kolmea kerrosta ei voitu pitää riittävänä, joten Friman onnistui saamaan kaupungilta poikkeusluvan lisää kerroksia varten. Kun rakennuslupaa alettiin käsitellä, arkkitehtitoimisto vaihtui, ja useat ongelmat nousivat esille suunnitteluprosessin aikana.

Huoli rakennuksen esteettisyydestä ja sen sopeutumisesta ympäristöön nousi esille kaupungin keskusteluissa. Vaikka suunnittelun laatuun on viitattu, rakennusvalvonta ei voinut estää lupaa, koska kaikki muodolliset ehdot täyttyivät. Kysymyksiä herätti myös se, miksi rakennuttaja tyytyi toteutukseen, jota jotkut arkkitehdit pitävät keskinkertaisena.

Yksi mielenkiintoinen seikka hankkeessa on se, että Vantaalle rekisteröity As Oy Munkkiniemen Greenhouse on saanut lainaa virolaiselta joukkorahoitusyhtiöltä Estategurulta, mikä nostaa esiin kysymyksiä hankkeen rahoituksesta. Rakennuspaikan historia ja naapuruston arvokkuus ovat myös tärkeä osa keskustelua, kun asukkaat pohtivat, miten uusi rakennus tulee vaikuttamaan alueen arvon kehitykseen.

Vantaalaisista taustoista tuleva liikemies, joka on perustanut asunto-osakeyhtiön, on pysynyt pehmeänä ja ei halua kommentoida hanketta tarkemmin. Hänen aiempi liiketoimintansa on liittynyt ruokakauppaan, mutta nykyisin hän vaikuttaa olevan enemmän kiinnostunut rakentamisesta. Tämä hanke on herättänyt kysymyksiä myös siitä, kuinka paljon paikallisyhteisö on mukana päätöksenteossa ja heitä onko kuultu prosessin aikana.

Kaupunkikuvatyöryhmän antamat arvostelut osoittavat, että taustalla on monia eri näkemyksiä ja toiveita, ja lopulliset suunnitelmat ovat syntyneet monien keskustelujen ja muokkausten jälkeen. Onko tämä hankkeen lopputulos sellainen, joka kestää aika ja täyttää alueen asukkaiden odotukset? Paljon kysymyksiä, mutta vastauksia ei ole vielä nähtävissä.