Rebekka Härkönnen

MTV Uutisten tekemän selvityksen mukaan Suomen suurimmat kaupungit saavat testamenttilahjoituksia vain harvoin, ja niiden suuruus vaihtelee merkittävästi. Useimmiten kunnille testamentattujen perintöjen arvo on kymmenistä tuhansista euroista muutamaan sataan tuhanteen euroon.

Poikkeuksellisesti Helsingissä saatiin kymmenisen vuotta sitten huomattava ensivaiheessa testamentti, joka ylitti monet muut lahjoitukset. Vuonna 2015 Helsingin kaupunki sai Raimo Hakkaraisen testamentissa noin 1,7 miljoonan euron arvosta omaisuutta, joka sisälsi esimerkiksi 13 asuntoa.

Tämä lahjoitus on suurin 2000-luvulla Helsingin kaupungille testamentattu omaisuus. Vantaalla suurin saamansa testamenttiperintö on ollut 388 000 euroa.

Suomessa ei ole mitään keskitettyä tilastointia siitä, kuinka paljon yksityishenkilöt jättävät testamenttilahjoituksia kunnille, mitä ne sisältävät tai mihin niitä käytetään. MTV kysyi tietoja useilta suurilta kaupungeilta, kuten Helsingiltä, Vantaalta, Espoosta, Tampereelta, Oulusta ja Turusta, selvittääkseen tilannetta.

Tyypillisesti testamentit sisältävät rahaa ja asuntoja. Vastausten mukaan kunnille testamentataan eniten pankkitilivarantoja, sijoituksia, asunto-osakkeita tai kiinteistöjä. Joissain tapauksissa omaisuutena voidaan nähdä myös erikoisempia elementtejä, kuten taideteoksia. Esimerkiksi Oulun taidemuseo sai vuonna 2006 merkittävän lahjoituksen, johon kuului taideteoksia ja design-esineitä.

Testamentin avulla lahjoittajilla on mahdollisuus ohjata varat tarkasti haluamaansa kohteeseen. Vantaan kaupungissa saa säännöllisesti testamentteja, joissa on tarkat ohjeet lahjoituksen käyttötarkoituksesta, kuten sosiaali- ja vammaistyöstä tai lasten ja nuorten hyväksi toimimiseen.

Turun kaupunki myös kertoi, että heidän saamat testamentit ohjataan pääasiassa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tueksi. Erityisesti vanhustenhoito ja -virkistystoiminta ovat tärkeässä roolissa testamenttilahjoituksissa. Yksi mielenkiintoinen esimerkki on, että Turku sai pienen testamenttilahjoituksen eläinten hyvänolon edistämiseen.

Huolestuttavaa on se, että ajan myötä lahjoitusten alkuperäiset käyttötarkoitukset saattavat kadota tai muuttua. Kunnat joutuvat miettimään, kuinka tai mihin ne voivat hyödyntää perintöjä, mikä tarvitsee myös laaja-alaista harkintaa ja tulevaisuuden ennakoimista. Oulussa on huomattu, että monet testamenttien jättäjät haluavat tukea paikallista kulttuuria museoiden kautta.

Mikä tekee testamentin laatimisesta ainutlaatuista on se, että se on lahjoittajan viimeinen tahto, joka on velvoittava tuleville sukupolville, vaikka yhteiskunnan olosuhteet muuttuisivat. Tästä syystä monet kaupungit harkitsevat tarkkaan, minkälaisia testamentteja ne ottavat vastaan. Esimerkiksi esimerkkitapauksissa, jossa omaisuus on huonokuntoista tai ei käytännössä hyödynnettävää, kaupunki voi päättää olla ottamatta lahjoitusta vastaan.

Lopulta testamenttilahjoitusten jatkuvuus riippuu paitsi lahjoittajista, myös siitä, kuinka kaupunkien tarpeet ja tavoitteet muuttuvat ajan kuluessa. Vain sillä tavalla voidaan varmistaa, että lahjoitukset hyödyttävät mahdollisimman hyvin yhteisöä ja sen jäseniä.