Eduskunta hyväksyi eilen kiivaasti käydyn äänestyksen jälkeen esityksen useiden sairaaloiden yöpäivystysten karsimisista. Tämä päätös ei kuitenkaan ratkaise Suomen sairaalaverkoston syviä ongelmia.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom totesi: "Tämä on hyvä alku, mutta valitettavasti nämä päätökset eivät ole vielä riittäviä." Yöpäivystysten lakkauttamiselle annettiin perusteeksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden turvaaminen.

Cantell-Forsbom suhtautuu skeptisesti henkilöstötilanteeseen, ja hän uskoo, että nykyisen sairaalaverkon pyörittämiseen ei riitä henkilöstöä edes useiden yöpäivystysten lakkauttamisen jälkeen. "Kun tarkastellaan valtakunnallista tilannetta ja ennustetaan tulevaisuutta 5–10 vuoden päähän, meidän on pakko arvioida, tulisiko tehdä lisää päätöksiä erityisesti raskaammasta erikoissairaanhoidosta ja päivystysverkon osalta", hän sanoi.

Cantell-Forsbomin mukaan huomioitu palvelujärjestelmä on järjestetty liian raskaksi.

"Se on liikaa sairaala- ja päivystyspainotteinen. Resurssimme eivät yksinkertaisesti riitä tällaiseen järjestelmään", hän korosti.

Alkuvuodesta sosiaali- ja terveysministeriö perusti työryhmän, joka esitti suurta remonttia Suomen sairaalaverkostolle. Työryhmä olisi muun muassa karsinut keskussairaaloiden määrää. Valitettavasti hallitukselle esitetyt säästötavoitteet, jotka olivat noin 100 miljoonaa euroa, muuttuivat vain 26 miljoonan euron säästöiksi, ja oppositio sekä hyvinvointialueet ovat arvostelleet näitä lukuja kyseenalaisina.

Henkilöstöpula saattaa pakottaa palveluiden sulkemiseen ilman valmistautumista. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen, joka toimi asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana, painottaa, että henkilöstön riittävyys on palveluiden ja potilasturvallisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää.

"Yksi keino tämän saavuttamiseksi olisi harventaa verkkoa ja muuttaa toimintatapoja siten, että päivystystarve vähenee ja saisimme keskitettyä osaamista nykyistä paremmin. Tämän hallituksen esitys on pieni askel siihen suuntaan, mutta se on silti liian vaatimaton", Virolainen sanoi.

Vaikka hallitus perui työnsä ensimmäisen esityksen, se sai aikaan voimakasta kritiikkiä, erityisesti lakkautettavien yöpäivystysten alueilla. Tämä johti jopa viiden hallituspuolueen kansanedustajan äänestykseen esitystä vastaan.

Virolainen ymmärtää päätösten vastustuksen, mutta katsoo, että muutokset ovat välttämättömiä. Hän varoittaa, että nykyjärjestelmä on rakennettu aikaisempien väestö- ja palvelutarpeiden mukaan, eikä se enää vastaa ikääntyvän väestön tarpeita. "Resursseja tulisi siirtää enemmän päivystysjärjestelmästä esimerkiksi neurologisten ja kardiologisten sairauksien hoitoon sekä geriatriaan", hän toteaa.

Virolainen painottaa, että vaihtoehtona on palveluiden sulkeminen henkilöstöpulan vuoksi ilman valmistautumista, mikä voi johtaa kaaokseen. "Meidän suurin pelkomme on, että asiat toteutuvat ilman suunnittelua, jolloin vaikutukset olisivat vähemmän haitallisia, jos sekä henkilöstö että asiakkaat saisivat varoituksen etukäteen ja voisivat reagoi ajoissa." },{