Merivoimien ohjusvene Pori on nyt virallisesti liittynyt Naton Baltic Sentry -valvontaoperaatioon Itämerellä, joka alkoi maanantaina. Tämän toiminnan ensisijainen tavoite on seurata Venäjän ns. varjolaivaston liikkeitä tärkeiden merenpohjassa kulkevien yhteyksien alueella.

Ohjusvene Pori on nyt osa Naton pysyvää laivasto-osastoa SNMG1, ja sen osallistuminen tähän operaatioon oli alun perin suunniteltu jo aikaisemmin. Kuitenkin Naton valmiustoimien aikaisemmat puutteet, erityisesti Itämeren alueella tapahtuneet kaapelirikkoutumiset, johtivat päätökseen nopeuttaa tämän laivaston matkaa.

Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksonen, sanoo, että tilanne on tällä hetkellä muuttuva, ja on epäselvää, onko nyt alkava komennus jo rekisteröity aikaisemmassa Naton lupauksessa. Hän kuitenkin vakuuttaa, että suomalaiset merivoimat ovat valmiina reagoimaan tarpeen mukaan.

Baltic Sentry -operaatiossa osallistuu myös Naton pysyvä miinantorjuntaosasto SNMCMG1, johon Suomi on sitoutunut antamaan yhden Katanpää-luokan aluksen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Laaksosen mukaan tarkka ajankohta tälle komennukselle ei ole vielä selvillä, mutta se tulee tapahtumaan tämän vuoden aikana.

Merivoimien komentaja Toni Joutsia kertoi, että Hamina-luokan ohjusveneet, kuten Pori, ovat tällä hetkellä Merivoimien "terävintä kärkeä". Hän korosti Porin erinomaisia valmiuksia tehtäviin pintavalvonnassa ja vedenalaisessa valvonnassa. Ohjusveneen miehistö koostuu puolustusvoimien palkatusta henkilökunnasta, sillä nykyinen laki ei salli varusmiesten opetusta toisenlaisessa palveluksessa kuin Balticin kaltaisissa operaatioissa.

Pori on ensimmäinen suomalaisalus, joka liittyy pysyvään SNMG1-laivasto-osastoon, ja meri- ja ilmatorjuntaohjuksilla varustettu alus on vain 51 metriä pitkä. Joutsia vahvisti myös, että näiden Naton komennusten voimankäyttösäännöt ovat olemassa, mutta niiden yksityiskohdista ei voi keskustella operatiivisten syiden vuoksi.

Baltic Sentry -operaatiosta ilmoitettiin Helsingissä pidetyn Itämeren Nato-maiden huippukokouksen yhteydessä. Kokous pidettiin sen jälkeen, kun Venäjän varjolaivastoon kuuluva Eagle S -tankkeri oli epäilty katkaisseen useita tietoliikennekaapeleita Suomen ja Viron välillä.

Kommodori Laaksosen mukaan Baltic Sentryn toiminta keskittyy tilannekuvan muodostamiseen ja reagoimiseen tarpeen vaatiessa. Valvontatoimintaa tukevat sukellusveneet, miehittämättömät alukset, merivalvontalentokoneet ja satelliittijärjestelmät. Laaksonen kuitenkin muistutti, että täydelliseen suojaan ei voida päästä Itämerellä, koska alue on valtava ja kriittistä infrastruktuuria on runsaasti.

Valvontakohteita pyritään karsimaan profiloinnilla, joka voi perustua muun muassa alusten normaaliin liikkumiseen ja niiden omistajatietoihin. Laaksonen mainitsi, että operaatioon osallistuvilla aluksilla on tiettyjä ennakkokäytäntöjä, joiden avulla voidaan suojata operaatioon osallistuvia veneitä mahdollisilta uhkilta.

Merivoimat ovat olleet osalistuvana Naton harjoituksissa jo 1990-luvulta lähtien, joten heillä on kokemusta ja osaamista Naton kanssa toimiessa. Laaksonen lisäsi, että Pori lähti matkaan Suomen lipun alla, antaen korkean arvon tälle yhteistyölle. Hänen mukaansa tämä operaatio ei ole ainoastaan Suomeen vaan koko Itämeren alueeseen kohdistuva merkittävä turvallisuusaskel.