Masentuneen rinnalla: Kuinka tunnistaa läheisesi masennus ja tukea häntä
2024-11-04
Kirjailija: Kaisa
Kun Joel ja Iida Kallio menivät naimisiin nelisen vuotta sitten, he unelmoivat onnellisesta ja rakkaudentäyteisestä avioliitosta. Kuitenkin heidän elämäänsä tuli varjo, kun Iida alkoi kärsiä masennuksesta.
Aluksi Joel oli hämmennyksissään ja pelkäsi: ”Mikä kumma on vialla? Miksi Iida käyttäytyy näin?” Hän kuvailee aikaa, jolloin masennus tuli heidän elämäänsä yllättäen ja yksinkertaisesti muutti kaiken.
Iidan masennus ei ollut vain hetkellinen tila; se pitkittyi ja vaikutti yhä enemmän heidän elämäänsä. Iida avaa taustojaan: ”Lapsuudessani olin vastuussa monista asioista, sillä vanhemmillani oli omia mielenterveysongelmiaan. Tämä on jättänyt minuun jälkensä.” Hänen täytyy jatkuvasti muistuttaa itseään, että kaikki ihmiset eivät ole pahoja, vaikka elämässä onkin ollut vaikeuksia.
Joel puolestaan kamppailee omien tunteidensa kanssa. Hän myöntää, että välillä masennus saa hänetkin tuntemaan itsensä ahdistuneeksi: ”Huomaan, että suutun helpommin, ja meidän riidat nostavat päätään. Silloin tiedän, että minun täytyy ottaa hetki hengittää.”
Tutkimukset ovat osoittaneet, että läheisten tunteet voivat kytkeytyä masennukseen. Vuonna 1994 tehdyn tutkimuksen mukaan masentuneen huonontui myös kämppistensä mieliala, ja toinen tutkimus osoitti, että ystävän masennus voi lisätä omaa masennusta jopa 118 prosentilla. Tämän vuoksi on tärkeää, että masentuneiden läheiset otetaan mukaan hoitoprosessiin.
Psykoterapeutti Eija-Liisa Rautiainen korostaa, että parisuhteessa on tärkeää, että molemmat osapuolet saavat apua. Ontuvasta parisuhteesta tulee vahvempi, kun molemmat puhuvat tunteistaan rehellisesti. Iida ja Joel ovat käyneet terapiassa, ja Joel on myös hakenut tukea ulkopuolella. ”On ollut tärkeää saada puhua jonkun toisen kanssa omista tunteista”, hän sanoo.
Masennus tuo mukanaan myös huolia parisuhteen kestävyydestä. Joel on ollut se, joka on pitänyt arjen pyörimässä haasteiden keskellä. Hän korostaa, että yhdessä he ovat hoitaneet kotia ja käyneet kaupassa, vaikka se on ollut toisinaan vaikeaa.
”Aviomiehenä Joel on ollut minulle toivon tuoja”, Iida kertoo. Hän on huomannut, että tällaiset hetket ovat vahvistaneet heidän sidettään ja luoneet uudenlaista läheisyyttä. ”Mielenterveyshaasteet ovat osa elämäämme. Ne eivät välttämättä tarvitse nopeaa ratkaisua, vaan ne voivat edetä omaa tahtiaan.”
Kahden vuoden masennustaistelun jälkeen Iida ja Joel tuntevat elämänsä olevan jo valoisampaa. He ovat oppineet tukemaan toisiaan ja löytäneet keinot käsitellä erilaisia haasteita maalaten samalla toiveita paremmasta tulevaisuudesta.