Kelan nykyinen pääjohtaja jää eläkkeelle kevään päätteessä, minkä vuoksi laitokselle haetaan nyt uutta pääjohtajaa. Tuleva pääjohtaja nimitetään seitsemän vuoden mittaiseen virkasuhteeseen.

Paikkaa haki yhteensä 105 henkilöä, joista yksi ei halunnut nimeään julkaistavaksi. Hakijoiden joukossa on myös tunnettu sarjahakija Peter Marks.

Kelan avoimen listauksen mukaan monet hakijat eivät ole kelpoisia tehtävään: hakemuksia on tullut muun muassa asentajilta, siivoojilta ja insinööreiltä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että joukossa on myös vapaaherratar.

Virkaan kelpoiselta hakijalta vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, sosiaaliturvan tuntemusta, johtamistaitoja sekä suomen ja ruotsin kielen taitoa. Pääjohtajan palkka ylittää 20 000 euroa kuukaudessa.

Iltalehti haastatteli kolmea hakijaa, jotka eivät täytä Kelan vaatimuksia pääjohtajan tehtävään.

Monet hakijat kieltävät Iltalehden haastattelusta, mutta ilmoittavat hakeneensa paikkaa huumorimielessä. Savonlinnalainen rakennustarvikemyyjä Sami Reijonen kertoo hakeneensa virkaa vitsillä. "Työt rakennuspuolella jatkuvat entiseen tapaan, en odota haastattelukutsua. Uskon kuitenkin, että tuleva pääjohtaja tulee olemaan pätevä henkilö", hän sanoo.

Raumalainen Marko Pitkäkangas myös nauraen kertoo hakeneensa paikkaa huumorin vuoksi. Hän on aiemmin hakenut Euran ja Pyhäjärven kunnanjohtajan tehtäviä. "Katselin hakijalistaa, ja siellä oli kaikenlaista maalaria ja rakennusmiestä, joten ajattelin, että miksi en myös. En ole kuitenkaan sieltä 'heikoimmasta päästä'," hän nauraa.

Pitkäkangas tiedostaa, ettei hänellä ole Kelan vaatimuksia täyttävää koulutusta, mutta hän uskoo, että kokemusta ja taitoa riittää. Hän nostaa esiin myös johtamisen haasteet: "Kuunnellaan liikaa muiden mielipiteitä. Johtajien pitäisi pystyä tekemään päätöksiä itsenäisesti."

Vapaaherratar Juliana Ratio vastaa puheluun nauraen ja toteaa, että hakemusta ei voi ottaa tosissaan. Hän haki paikkaa protestina hallitusta vastaan, viitaten pääministeri Petteri Orpon aiempiin kommentteihin.

Hakemuksen lähettäminen oli Ration mukaan solidaarisuutta työttömiä ja vähäosaisia kohtaan. Hän kritisoi hallituksen suunnitelmia toimeentulotuen vastikkeellistamisesta. "Miksi työttömät eivät voisi hakea tällaista pestiä?" hän kysyy.

Hallitus on myös ehdottanut, että työllisten toimeentulotuen hakijoita voitaisiin velvoittaa tekemään työtä tuen saamiseksi, mikä on herättänyt runsaasti keskustelua.

Jo marraskuussa Suomessa oli Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 292 400 työtöntä työnhakijaa. "Meillä on lähes 300 000 työtöntä. Kaikkien pitäisi hakea kokopäivätyötä, mutta niitä ei vain ole tarjolla", Ratio toteaa.

Hän myös kritisoi suuria johtajien palkkoja, kun samaan aikaan vähäosaisilta leikataan. "Kelan pääjohtajan palkasta voitaisiin tinkiä. Työ on kyllä tärkeää, mutta osaltaan se on alemman portaikon työntekijöiden hallussa. Ehkä puolet siitä summasta riittäisi", hän päättää.

Tilanne herättää laajaa keskustelua niin likviditeetistä kuin johtajuuden vastuusta yhteiskunnassa. Millaiseksi Kelan tulevaisuus muotoutuu? Se jää nähtäväksi.