Verotiedot on nyt julkistettu, ja ne paljastavat mielenkiintoisia kehityksiä suomalaisen urheilumaailman sisällä. Vuoden 2023 verotiedot paljastavat, että muun muassa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Markku Kanerva on saavuttanut tulotason, joka nousi noin 231 000 euroon. Tämä on noin 10 % enemmän kuin vuonna 2022, jolloin hänen tulonsa olivat noin 213 000 euroa.

Kuitenkin Kanervan johtamien Huuhkajien tulokset ovat olleet pettymys. Vuonna 2022 joukkue voitti vain kaksi ottelua kymmenestä, ja vuonna 2023 voittosaldo oli heikko – vain yksi voitto kahdeksasta ottelusta. Yleisö ja asiantuntijat ovat alkaneet kyseenalaistaa, pystyykö Kanerva kääntämään suuntauksen ja palauttamaan joukkueen voittojen tielle.

Toisaalla, jääkiekon puolella Antti Pennanen valmistautuu tulevina kuukausina rooliinsa Leijonien päävalmentajana perittyään valtavan perinnön Jukka Jaloselta, joka sai yli 385 000 euroa tuloja vuonna 2023. Jalonen jääkiekkohistorian menestyneimpänä päävalmentajana, mutta hänen viimeiset vuotensa joukkueen johdossa olivat haastavia, kun Suomi ei onnistunut saavuttamaan mitaleita kahta peräkkäistä MM-kilpailua. Pennasen tulot olivat noin 197 000 euroa, kun hän valmensi Ilvestä SM-liigassa ja johti sitä pronssimitaleille.

Verotiedot paljastavat myös, että suomalaisista urheilujohtajista Ari Lahti, Palloliiton puheenjohtaja, oli vuoden 2023 suurituloisin, ansaiten suunnilleen 880 275 euroa. Hänen suuresta tulostaan yli 729 950 euroa koostui pääomatuloista. Samalla jääkiekkoliiton johtajat, kuten Heikki Hietanen ja Sami Kauhanen, keräsivät satoja tuhansia euroja, mutta heidän tulonsa jäivät Lahden taakse.

Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori ansaitsi 2023 noin 202 470 euroa ja toimitusjohtaja Taina Susiluoto 161 000 euroa. Suomalaisen urheilun huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen ansaitsi 111 000 euroa ennen potkujaan.

Kilpailukieltojen ja haasteiden varjossa on myös ammattilaisnyrkkeilijä Robert Helenius, jonka tulot putosivat merkittävästi, vain noin 28 000 euroon vuonna 2023. Viime vuoden tappion jälkeen Helenius palasi kehään ja voitti ottelun Mika Mielosta vastaan, mutta hänen uran jatkumisensa on nyt vaakalaudalla.

Urheilujohtajien tuloissa on myös tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi Iivo Niskasen tulot laskivat 120 000 euroon, mikä on vähemmän kuin edellisten vuosien saavutukset, vaikka hän saavutti hopeaa MM-kilpailuissa. Krista Pärmäkosken tulot puolestaan romahtivat puoleen edellisvuodesta, ollen vain noin 26 000 euroa.

Raportin mukaan useammat huippu-urheilijat käyttävät nykyisin strukturoidumpaa rahastointimahdollisuuttaan, mikä voi vaikuttaa heidän raportoituun tulotasoonsa. Tämä laki mahdollistaa urheilijoille rahastoida jopa 50 % tuloistaan, mikä tarkoittaa, että verotiedoissa näkyvät tulot eivät välttämättä kuvaa heidän todellista taloudellista tilannettaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kun urheilijoiden ja urheilujohtajien tulot vaihtelevat suuresti, heidän kohtaamansa haasteet ja urapolkujen käänteet ainakin näyttävät, että suomalainen urheilu tarvitsee kipeästi muutosvoimaa, sekä kentällä että sen ulkopuolella.