Tulevat Linnan juhlat tarjoavat tänä vuonna makuja Lapista, erityisesti poroa ja riekkoa. Ruokien luonnonmukaisuus ja paikallisten pientuottajien tuki ovat keskiössä.

Kuitenkaan 1 700 juhlavieraalle tarjoiltava riekko on herättänyt keskustelua. Eettisyys on noussut esiin, erityisesti Ylär-Lapin riekkojen niukan kannan vuoksi. Iltalehden kysely asiantuntijoilta on nostanut kysymyksen: Tarjotaanko uhanalaista lintua juhlissa?

Kysymys on ajankohtainen, sillä juhlissa aiotaan tarjoilla 32 ansapyydystettyä riekkoa, jotka on pyydetty viime talvena Enontekiöllä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Antti Paasivaara vakuuttaa, että tämä ei vaaranna riekkokantaa, joka on pysynyt Ylär-Lapissa melko vakaana, vaikka se vaihtelee vuosittain.

Vuonna 2023 riekkokanta oli erityisen hyvä, ja koko maassa saatiin pyydettyä jopa 31 000 riekkoa, mutta tänä vuonna tilanne on muuttunut. Riekkokannan arvioidaan olevan vain puolet viime vuodesta, mikä herättää kysymyksiä tulevista riistakannoista.

”Riekkojen kanta vaihtelee luonnollisesti, mutta viime talven pyynnöt eivät vaikuta tämän hetken kantaan”, Paasivaara sanoo. Hän mainitsee myös, että Ylär-Lapin kunnalliset olosuhteet, kuten sään vaihtelut, vaikuttavat poikasen eloonjäämiseen.

Ylär-Lapin riekon kanta on pääasiassa tunturikoivikoissa, mutta metsäriekon ja suoriekon tilanne on huolestuttava etelässä, jossa kanta on romahtanut. Lisäksi ansapyynti on rajoitettua ja sallittua vain tietyillä alueilla, myöntäen, että saamelaiskulttuurissa ansapyynti on perinteinen tapa. Järvi-Suomessa ja Perämeren alueella riekot ovat erityisen alhaisia, ja taustalla ovat ilmastonmuutoksen ja ympäristöhäiriöiden merkittävät vaikutukset.

Ikäpuoleinen Lasse Mäkitalo, 75, on perinteinen riekon pyytäjä Enontekiöltä. Hänet tunnetaan myös pitkäaikaisesta työstä riistanhoitoyhdistyksessä, ja hän korostaa riekon merkitystä paikkakuntalaisille: ”Riekko on elämänlintu, joka on auttanut perheitä selviytymään vaikeista talvista.”

Mäkitalo huomauttaa, että vaikka nykyisin riistakanta on heikentynyt, riekon tarjoilu Linnan juhlista on hyvä asia: ”On hienoa, että presidentti huomioi Ylär-Lapin elinkeinot.”

Kuitenkin riekon ansapyyntiherätyksien ympärillä on myös aiempia huolia. Mäkitalon mukaan ansapyynti on eettinen kysymys, mutta Paasivaara korostaa, ettei ampuminen ole sen eettisempää.

Molemmat asiantuntijat varoittavat, että haulit voivat jäädä lihalle, aiheuttaen terveysriskejä. Tämä voi johtaa mahdollisiin onnettomuuksiin juhlissa, kuten hienovaraisia mutta vakavia ongelmia, kun vieraana voi olla joku, jota hauli voi satuttaa. ”Kyllä toivoisin, että kyseisiä asioita otettaisiin tarkemmin huomioon, ennen kuin tarjoiluja päätetään”, Mäkitalo sanoo.

Kaiken kaikkiaan Linnan juhlat aiheuttavat keskustelua ei vain ruokatarjoilun, vaan myös kestävyys- ja eettisyys-asioiden ympärillä, ja ne herättävät kysymyksiä niin ruoan alkuperästä kuin sen vaikutuksesta perinteisiin kulttuureihin.