Kunnan tehtävä on mahdollistaa yksityisten työpaikkojen syntyminen, mutta tämä on haastavaa, kun työttömyysaste on vielä helmikuussa korkea, 9,1 prosenttia. Tämä herättää kysymyksen: kuinka kunnalliset päättäjät voivat edistää työllisyyttä ja taloudellista aktiivisuutta omilla alueillaan?

Vapauden liiton Ossi Tiihonen korostaa veroprosentin alhaisuuden merkitystä ja laajaa kaavoitustukea yritystoiminnalle. Hänen mukaansa kunnallisen päätöksenteon tulisi mahdollistaa yksityisten työpaikkojen luominen ilman turhia esteitä.

Samalla liberaalipuolueen Lassi Kivinen esittää näkemyksen, jonka mukaan työllistämistä ei pitäisi toteuttaa 'työllistämällä työllistämistä'. Hän varoittaa työpaikkojen luomisesta keinotekoisesti, kuten esimerkiksi työtehtävien teettämisestä, joille ei ole oikeaa kysyntää.

Kristallipuolueen Sanna Seesvalo puolestaan nostaa esiin yrittäjyysvihan, jota hän pitää ongelmallisena. Hän kannattaa pien- ja mikroyrittäjyyden tukemista, sillä tämä antaa ihmisille mahdollisuuden työllistää itsensä ja lisätä omavaraisuutta.

Kunnallisessa keskustelussa esiin nousi myös muiden puolueiden, kuten Valta kuuluu kansalle -puolueen ja Avoimen puolueen, näkemyksiä, jotka korostavat pienyrittäjyyden tärkeyttä osana kunnallista taloutta.

Kommunistisen puolueen Tiina Sandberg korostaa kuntien roolia työllistäjinä ja puolustaa ajatusta, että työllisyys tuo mukanaan myös taloudellista aktiivisuutta, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Eläinoikeuspuolueen Tatu Chanth kritisoi aikuiskoulutustuen lakkauttamista ja painottaa, että osaamisen kehittäminen on elintärkeää työllisyyden parantamisessa.

Kun puhutaan kuntien taloudesta, esiin nousee kysymys veronkorotusten ja leikkausten välillä: kumpi on parempi vaihtoehto? Avoimen puolueen ja kommunistisen puolueen edustajat nostavat käsiään veronkorotusten puolesta, kun taas liberaalipuolueen Kivinen uskoo, ettei kaikkialla voi olla samat palvelut.

Kivinen myös painottaa yksilönvapautta asuinpaikan valinnassa, mutta muistuttaa, että valinta syrjäseuduilla voi tarkoittaa julkisten palveluiden vähäistä saatavuutta, joka voi vaikuttaa negatiivisesti alueen asukkaille.

Kunnallisen päätöksenteon monimutkaisuus ja taloustilanne vaihtelevat eri kunnissa, ja yhdestä asiasta kaikki ovat yhtä mieltä: maaseudulle tarvitaan lisää asukkaita ja elinvoimaa. Erityisesti nuorten ja perheiden houkutteleminen maaseutukyliin on tärkeää, jotta yhteisö pysyy elinvoimaisena.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kunnallinen työllisyys, verotus ja palveluiden saatavuus herättävät vilkasta keskustelua eri puolueissa. Luethan lisää aiheesta ja seuraa, mitä mieltä ovat eri puolueet tulevaisuuden työllisyydestä ja yhteiskunnallisista palveluista.