Sarajevon sota ja lasten kokemukset

Sarajevossa, Bosnian sodan aikana, kaupungin asukkaita kuritti jatkuvasti piiritettynä oleminen (5.4.1992 – 29.2.1996). Tässä järkyttävässä kontekstissa War Childhood Museum, eli Lapsuus sodassa -museo, esittelee sodan karuudesta nousevia kokemuksia ja muistoja nuorten näkökulmasta.

Bosnian sodassa tunnetaan yli 100 000 ihmisen menehtyneen, heistä 40 prosenttia civil, ja lähestulkoon 2,3 miljoonaa pakeni kodeistaan. Sarajevon piirityksessä henkensä menetti 13 952 ihmistä, joista 5 434 oli siviilejä, mukaan lukien satoja lapsia. Museo vuorostaan toimii muistomerkkinä näille kadonneille lapsille, ja heitä on noin 3500.

Sodan kammottavuudesta kertoo myös se, että tarkka-ampujien luoteihin kuoli 225 ihmistä piirityksen aikana, joista 60 oli lapsia.

Museon historia ja perustaminen

Museon perustajana on Jasminko Halilović, joka kasvoi Sarajevossa ja elämänsä aikana teki haastatteluja sodan vaikutuksista. Hänen haastattelunsa ovat extraavineet tietoa siitä, miten sodan keskellä eläminen on vaikuttanut nuoriin, ja tutkinnot sodan vaikutuksista lapsiin ovat yllättävän vähäisiä. Halilovićin kerätty aineisto muodosti pohjan museon kokoelmille.

Varhaiset vuodet ja ensimmäiset esineet

Museon perustaminen virallisesti alkoi toukokuussa 2015, ja muutamaa kuukautta myöhemmin kokoelma kasvoi sadoista esineistä, jotka kertovat lastensodasta. Museo ei kohdistu sodan historiaan tai syihin, vaan nimenomaan lasten arkeen sodan keskellä, mikä tekee siitä ainutlaatuisen.

Museo avautuu ja saa tunnustusta

Museo avattiin tammikuussa 2017 ja sai Euroopan neuvoston museopalkinnon heti seuraavana vuonna. Se on kompakti, mutta yhtä aikaa esillä olevat esineet nostavat esiin syviä tunteita. Museossa esitetään lapsille kuuluvia päivärunokirjoja, leluja, vaatteita sekä muuta perhesiteeseen liittyvää, minkä lisäksi esineisiin liittyviä tarinoita kuullaan ja nähdään.

Koska museon tarinat ovat intensiivisiä ja liikuttavia, se ei välttämättä sovi herkille vieraille. Sota on enemmän kuin vain tilastot; se on inhimillistä kärsimystä ja heinämäsyrkkyä, joka vaikuttaa erityisesti viattomiin.

Aistien herättäjä ja lasten tarinat

Lasit tunneherkästä materiaalista

Museon alkuun on luotu myös aistien herättäjä, joka vie kävijät muistoihin lapsuudesta. Kävijöitä pyydetään miettimään, mikä on heidän rakkain pehmolelunsa tai tuoksunsa, joka liittyy lapsuuteen. Tämä vetää ihmiset ajattelemaan sodan vaikutuksia ja pettymyksiä kun sota on läsnä lapsuuden arjessa.

Äärimmäiset esimerkit lasten tarinoista, kuten se, miten syntymäpäivälahjaksi ei voinut ostaa lelua, vaan se oli itse tehtävä arkisista materiaaleista tai miten radio toimi rajallisessa sähkömaailmassa, ovat sysääviä. Lasten kertomukset muistuttavat meitä elämän hauraudesta ja merkityksestä.

Laajentuminen Ukrainaan

Mielenkiintoista on myös, että museo suunnittelee laajentumista Ukrainaan, ja on jo kerännyt yli 600 esinettä, kuten isoäidin kukkaro, joka kertoo kotoa pakenemisen tragedioista. Museon sekä Sarajevon että Kiovan projektit pyrkivät dokumentoimaan sodasta kärsivien lasten kohtaloita ja muistamaan historiaa itsekunkin silmin.

Voimaantuminen ja tulevaisuuden toivo

Lapsuus sodassa -museo pitää yllä tarinoita kansainvälisistä konflikteista ja muistuttaa vierailijoita siitä, kuinka suuret tragediat voivat tapahtua syrjäisissä kulmissa maailmaa. Museossa on tällä hetkellä yli 6000 esinettä 18:sta eri aseellisesta konfliktista ympäri maailmaa. Halilovićin työ on voimaannuttavaa kertoen avun saamiseksi ja toivon löytämiseksi.

Sarajevon sota on vain yksi esimerkki siitä, mitä sodassa voi olla. Ainutlaatuiset lapsetarinat, jotka jäävät elämään, ja museon tarjoama valoisa elämään liittyvä toivo inspiroivat meitä nauttimaan rauhan ajasta ja ymmärtämään väkivaltaisen historian vaikutusta. Tervetuloa kokemaan sota-ajan lasten muistoja!