Turun Kakskerrassa käynnissä oleva omistajuuskiista ex-jääkiekkoilija Mikko Koivun ja hänen entisen vaimonsa Helena Koivun välillä on herättänyt suurta huomiota, erityisesti sen jälkeen, kun poliisi poisti Helenan tontilta keskiviikkona. Tämä episodi on saanut monet kysymään, kuka todella omistaa kiinteistön.

Torstaina Helena julkaisi Instagram-tarinoissaan videoita, joissa hän yritti vakuuttaa poliiseille oikeudestaan puoleen asunnosta. Poliisit kuitenkin perusivat Helenan poistamisen kiinteistönsä alueelta sillä, että heidän saamansa tiedot viittasivat siihen, että asunto ei ole hänen omistuksessaan.

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden mukaan Koivujen kiista on edelleen kesken. Helena on tehnyt valituksen Maanmittauslaitoksen lainhuutopäätöksestä, jonka mukaan Mikko omistaa kiinteistöt kokonaan. Tämä valitus jätettiin 12. maaliskuuta.

Maaoikeustuomari Jusse Määttä vahvisti, että lainhuutopäätös ei ole lainvoimainen. Tämä tarkoittaa, että valitusaika on vielä auki ja lainhuutoa voidaan muuttaa.

Kiinteistöoikeuden asiantuntija, professori Martti Häkkänen, kertoi Iltalehdelle, että lainhuutomerkintä ei itse asiassa yksin ratkaise omistusoikeutta. Esimerkiksi, jos molemmat olisivat ostaneet kiinteistön yhdessä kauppakirjan perusteella, se voisi tarkoittaa, että he olisivat kumpikin omistajia, vaikka lainhuutomerkinnässä tilanne näyttäisi toiseltakin.

Häkkänen painottaa, että lainhuutomerkintä on vain rekisteritieto siitä, kuinka omistussuhteet ovat todellisuudessa. Jos kiinteistön todellinen omistusoikeus muuttaisi käsitystä lainhuutopäätöksestä, voi syntyä ristiriita, joka johtaa oikeusprosesseihin. Tällöin asianomaisella olisi oikeus hakea Maanmittauslaitokselta lainhuutopäätöksen muuttamista.

Asiantuntijat varoittavat, että lainhuutotiedon perusteella tehtäviä päätöksiä voidaan käyttää todisteena omistajaoikeudesta, mutta ne eivät välttämättä kuvaa todellista tilannetta. Hallintakysymyksissä lainhuuto voi vaikuttaa siihen, kuka saa oleskella tai hallita kiinteistöä.

Häkkänen myös mainitsi, että kiinteistön omistaja voi hakea käräjäoikeudelta häätötuomiota, jos toinen osapuoli ei omista kiinteistössä enää laillista oikeutta. Tämä prosessi voi johtaa siihen, että oikeus käsittelee myös todellisen omistajan asemaa.

Iltalehden saamat tiedot osoittavat, että Mikko Koivu on merkitty yksin Kakskerran kiinteistön omistajaksi lainhuutotiedoissa, mutta tämä ei ole lainvoimainen. Väestötietojärjestelmässä kiinteistön omistajina ovat edelleen Mikko ja Helena Koivu.

Tulevaisuudessa on todennäköistä, että tämä kiista etenee oikeudellisiin prosesseihin, joissa selvitetään, kuka viime kädessä omistaa Kakskerran kiinteistön. Tilanne herättää kysymyksiä myös siitä, miten julkiset ja yksityiset omistusoikeudet ovat vuorovaikutuksessa keskenään.