Kuulokojeiden, eli kuulolaitteiden, hinnat vaihtelevat huomattavasti riippuen siitä, mistä ne hankitaan. Hyvinvointialue tarjoaa kuulokojeet potilaille ilmaiseksi, mutta vain, jos kuulo on alentunut tarpeeksi. Jos kuulon aleneminen jää alle 30 desibelin, potilas saattaa joutua maksamaan yksityisesti jopa useita tuhansia euroja.

Pohjois-Karjalan Siun Soten ylilääkäri Jukka Kokkonen kertoo, että alue on kilpailuttanut kuulokojehankintoja yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden kanssa. Tässä kilpailutuksessa kuulokojeet maksavat Siun Sotelle noin 100–500 euroa, keskimäärin 100–300 euroa. Joillakin potilailla on kuitenkin tarve hankkia kaksi kuulokojetta, mikä voi nostaa kustannuksia merkittävästi.

Kuulokojeiden elinikä on keskimäärin viisi vuotta, mutta kuuloalan asiantuntijat varoittavat, että taloudelliset säästöt voivat johtaa heikkolaatuisiin laitteisiin. Kuulokojeet voidaan myöntää potilaille, joiden kuulo on alentunut 30 desibeliä. Kokkonen kuitenkin huomauttaa, että käytäntö vaihtelee eri alueilla, ja potilaat saattavat joutua odottamaan uudelleen lähetettä, jos kuulo ei ole heikentynyt tarpeeksi.

Kuulotekniikka Oy, suuri kuulokojeiden maahantuoja, ilmoittaa, että yksityisiltä kuulokojeet maksavat tavallisesti 1 000–6 000 euroa. Hinnan vaihtelevuus johtuu laitteiden ominaisuuksista, kuten langattomasta Bluetooth-yhteydestä ja äänivahvistuskyvystä. Huoltosopimukset ja ilmaiset kuulotutkimukset voivat myös sisältyä hintaan. Huontunnistin kertoo, että kilpailutuksella on varmistettu, että alueiden hankinnan ehtoja noudatetaan tiukasti.

Osa potilaista on kuitenkin huolissaan kilpailutuksen kautta hankittujen kuulokojeiden laadusta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) kuulokeskuksen ylilääkäri Jaakko Laitakari kertoi, että vaikka kilpailutuksen tulokset saattavat jopa laskea hintoja, osa potilaista epäilee, että näin alhaiset hinnat viittaavat huonoon laatuun.

Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen kertoo, että noin 100 000 suomalaista käyttää säännöllisesti kuulokojeita. Noin 800 000:lla ihmisellä Suomessa on alentunut kuulo, mutta monet heistä eivät koe tarvitsevansa kuulokojetta. Kaijanen painottaa, että kuulo häviää usein hitaasti, jolloin läheiset huomaavat ongelman ensimmäisenä.

Kaijanen kuitenkin varoittaa, että huonokuuloisuus voi johtaa vakaviin ongelmiin, kuten masentuneisuuteen ja aivojen ylikuormittumiseen. Hän kannustaa ihmisiä, jotka kokevat kuulovajeita, menemään kuulotestiin, sillä varhaiset toimet voivat parantaa elämänlaatua merkittävästi.

Jatkuva paine, jonka huonokuuloisuus aiheuttaa, voi joskus vaikuttaa myös ihmisten mielenterveyteen. Huonokuuloisuuden stigma tekee kuitenkin asian puhumisesta hankalaa, ja monet välttelevät itselleen tärkeän avun hakemista.