Elokuun alussa Ukraina yllätti maailmaa käynnistämällä hyökkäyksen Venäjän Kurskin alueelle, ja se kykenee valtamaan laajoja maa-alueita. Kuitenkin, tilanne jähmettyi nopeasti useiksi viikoiksi sen jälkeen.

Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi on kommentoinut tämänhetkistä tilannetta Tilannestudiossa. Syyskuussa venäläiset aloittivat vastahyökkäykset, jotka keskittyivät Ukrainan luoman pullistuman läntiseen laitaan. Ukraina onnistui puolustamaan saavutuksiaan ja tila vakiintui, mutta merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut sen jälkeen.

Ukraina on avannut uuden rintaman Gluškovo suunnalla, jossa se on onnistunut valtaamaan muutamia kyliä kymmenen kilometrin leveydeltä. Tämä hyökkäys on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa, mutta Kastehelmi arvioi, että operaation merkitys laajemmassa mittakaavassa on jäänyt vähäiseksi.

Ukraina on myös hyödyntänyt läntistä panssarikalustoa, kuten ruotsalaisia CV-90-rynnäkkövaunuja ja saksalaisia Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja, jotka liikkuvat pitkin Ukrainan aroja. Kuitenkin Kastehelmi huomauttaa, että venäläisten syvemmälle eteneminen rajan pinnasta tuottaa merkittäviä haasteita, ja ukrainalaiset eivät vaikuta olevan lähellä läpimurtamista tai suurta saavutusta – erityisesti yllätysmomentin puuttuessa.

Kysymys Kurskin operaation mielekkyydestä herättää keskustelua. Kastehelmi toteaa, ettei hän halua pitää tilannetta järjetön, mutta on tärkeää pohtia, onko tämä ollut paras mahdollinen operaatio nykyisessä vaiheessa. Operaatiosta on sitoutunut merkittävästi resursseja, samalla kun Venäjä etenee Itä-Ukrainan keskeisillä alueilla.

Kastehelmen mukaan Ukraina pitää kiinni saamastaan, mutta se ei näytä olevan enää kykenevä nopeaan etenemiseen, kuten elokuussa. Hän korostaa, että Kurskin taistelun alueet voivat olla perifeerisiä ja vähemmän strategisesti merkittäviä verrattuna Venäjän edistymiseen Donetskissa, joka on yksi sen keskeisistä tavoitteista tässä konfliktissa.