Kuolemanjälkeisen viestinnän startup: Afterlife mullistaa muistamisen – ’Tulevaisuuden deathtech-pioneerit’
2024-11-14
Kirjailija: Kaisa
Onko lohdullista saada vuosikymmen sitten kuolleelta rakkaalta edelleen syntymäpäiväkortti? Entäpä jos edesmenneet läheiset olisivat jälkikäteen nauhoittaneet joulutervehdyksiä, joita perhe voisi vastaanottaa vuosikymmenten ajan?
Tällaista ainutlaatuista palvelua tarjoaa startup-yritys Afterlife, jonka perustajat Susanna Jääskeläinen ja Emmi Sainio haluavat tehdä kuolemanjälkeisestä viestinnästä helpompaa ja henkilökohtaisempaa. Afterlifen avulla asiakkaat voivat ulkoistaa erilaisten tervehdysten, kuten joulukorttien, lähettämisen eri ajankohtina, jopa vuosikymmeniä eteenpäin.
Asiakkaat voivat valita postikortti-, video-, ääni- tai kirjetervehdyksen, ja heillä on mahdollisuus räätälöidä sisältö itse tai valita valmiita malleja. Tällä hetkellä viestien lähettäminen voidaan ajastaa jopa 20 vuotta eteenpäin, ja sen avulla perilliset saavat soutaa muistoissa huolettomasti.
Miksi tällainen palvelu on syntynyt? Jääskeläinen ja Sainio ovat molemmat kokeneet kuoleman läheisyyttä henkilökohtaisesti. Jääskeläinen sairastui nuorempana vakavaan sairauteen, ja ajatus kuolemasta alkoi konkretisoitua. Sainio, eläinlääkäriksi kouluttautunut ja pitkäaikainen hoitaja, on myös nähnyt läheisten menetyksiä työssään.
Yhteiskunnallinen keskustelu kuolemasta ja surusta herätti kiinnostuksen luoda Afterlife. Sosiaalisessa mediassa on jo ilmennyt viraaleja tarinoita, joissa ihmiset ovat halunneet luoda läheisilleen pysyviä muistoja kuoleman jälkeen. Jääskeläinen ja Sainio huomasivat, että tällaista ideaa ei ollut vielä kaupallisesti hyödynnettävissä ja päätivät toimia tämän haasteen parissa.
Afterlife aloitti toimintansa elokuussa 2024, ja yrityksen saama huomio mediassa on ollut keskeinen tekijä sen kasvavassa suosiota. Ensimmäiset tilaukset ovat jo tulleet, ja yrityksen verkkosivustolle on saatu runsaasti liikennettä.
Tavoitteena on tehdä Afterlifesta työ, joka mahdollistaa päivittäisen viestinnän läheisten kuolemasta huolimatta. Jääskeläinen mainitsee, että termi 'deathtech' viittaa palveluihin, jotka syntyvät kuoleman ympärille, ja tarkoituksena on olla tätä alaa kehittämässä.
Uutta teknologiaa käytetään Afterlifessä: tekoälyä suunnitellaan osaksi palvelua, jolloin asiakas voi lähettää tekoälyn luoman viestin läheiselleen ilman, että itse tarvitsee olla kameran edessä. Tulevaisuudessa mahdollisesti käyttäjät voivat tehdä videotervehdyksiä, jotka auttavat luomaan erityisiä muistoja rakkaistaan.
Kaiken kaikkiaan Afterlife käsittelee kuolemaa ja sen ympärille kietoutuvia tunteita rohkeasti. Jääskeläinen uskoo, että kuolema ei saisi olla tabu, vaan siitä tulisi voida keskustella avoimesti yhteiskunnassa. Tällaiset palvelut voivat auttaa ihmisiä käsittelemään surua ja ylläpitämään muistoja elävänä, vaikka rakkaat eivät olisi enää fyysisesti läsnä.