Uusimmat laskelmat paljastavat huolestuttavaa tietoa Suomen ilmastotavoitteista.

Luonnonvarakeskus (Luke) on ilmoittanut, että Suomen maankäyttösektorin päästöt ovat nousseet viime vuosina, mikä asettaa valtion tavoitteet uudelle testiasteelle.

Suomi ei vain jää omaan kansalliseen tavoitteeseensa, vaan se uhkaa jäädä myös EU:n asettamista velvoitteista. Vaikka EU:n velvoitteita tarkistetaan vuonna 2027, on jo nyt syytä pelätä, että Suomi kuihtuu velvoitetasostaan.

Mahdollinen ”miljardilasku” on herättänyt keskustelua – mikäli Suomi ei saavuta maankäyttösektorin päästötavoitteita, se saattaa joutua ostamaan päästöoikeuksia maista, jotka ovat ylittäneet tavoitteensa, kuten Romania ja Bulgaria.

Eikö tämä tilanne kuulosta oudolta?

Suomi, jossa ilmastopoliittiset laskentakäytännöt ovat huipputasolla, saattaisi joutua ostamaan päästöoikeuksia maalta, jonka päästömittaukset ovat kyseenalaisia. Onko tämä todella järkevää, ja kuinka tehokasta tämä on ilmastonmuutoksen hillinnässä? Suomella on selvästi tarvetta vaikuttaa EU:n päätöksiin ja välttää rahareikien syntyä epäselvien perusteiden vuoksi.

Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, joka kamppailee velvoitteidensa kanssa.

Myös Saksalla, Ranskalla, Ruotsilla ja Tšekillä on omat haasteensa. Mikäli suuret jäsenvaltiot ovat vaikeuksissa, se voi luoda painetta kaikille jäsenvaltioille löytää ratkaisuja ilman epäselvää päästöoikeuskauppaa.

EU:n on kohdattava monimutkainen tilanne.

Maankäyttösektorin tavoitteet ovat kytkeytyneet EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseen. EU on aiemmin ollut johtava tekijä kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa, ja tämä rooli korostuu entisestään Yhdysvaltojen vetäydyttyä Pariisin ilmastosopimuksesta Donald Trumpin johdolla.

Suomen maankäyttösektorin päästöjen kasvun taustalla on useita syitä.

Esimerkiksi turvemaametsien hiilidioksidipäästöjen kasvu. Uusissa arvioissa on havaittu, että metsien päästömäärät ovat nousseet, ja tämä tarkoittaa, että Suomen metsät eivät enää toimi hiilinieluina, vaan päästöjen lähteinä. Taustalla Luken mukaan ovat muun muassa hakkuut, biomassan kasvun väheneminen ja ilmaston lämpenemisen vaikutukset.

Suomen hallituksen on ennakoitava seuraavia askelia.

Ilmasto- ja energiastrategiaansa, mutta heidät saa myös koetukselle se, että laajoja hakkuita ei haluta rajoittaa, koska metsäteollisuus on elintärkeä. Kuitenkin on tärkeää huomata, että myös muita keinoja on käytettävissä maankäyttösektorilla.

Mikäli EU:ssa päätetään muutoksista.

Suomi voi välttyä tulevalta ”miljardilaskulta”. Seuraava arviointipiste on kuitenkin vain muutaman vuoden päässä.

Ilmastopolitiikan pitäisi keskittyä tehokkaisiin päästövähennyksiin.

Luonnon tilan parantamiseen – sen tulisi olla järkevää resursseja käyttäen. Onko todella järkevää käyttää valtion rahaa päästöoikeuden ostamiseen, vai olisi parempi investoida Suomen metsiin ja niiden kasvua parantaviin toimenpiteisiin? Kaikkien osapuolten olisi hyvä miettiä tätä asiaa tarkoin.