Ruotsin hallitus on päättänyt lähettää Itämerelle kolme merivoimien sota-alusta sekä valvontalentokoneen, mikä osoittaa maan halua suojella merikaapeleita Naton operaatiossa.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ilmoitti asiasta Sälenssä järjestettävän turvallisuuskonferenssin avajaistilaisuudessa. Hän korosti, että vaikka Ruotsi ei ole tällä hetkellä sodassa, rauhantilanne ei ole vakaa.

- ”Ruotsi ei ole sodassa. Mutta rauha ei myöskään vallitse, ”Kristersson sanoi, viitaten globaaliin turvallisuusympäristöön, joka on muuttunut jännittyneemmäksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Konferenssin keskiössä on tänä vuonna aihe ”johtajuus ja hallinta resilienssin rakentamiseksi”. Ruotsin hallitus on aiemmin varoittanut kansalaisiaan, että sota voi olla mahdollinen myös Ruotsin alueella.

Ruotsin puolustusvoimien uusi komentaja Michael Claesson arvioi, että nykyiset merkit muistuttavat toisen maailmansodan aikaisia jälkiä, mutta esim. Kristerssonin mukaan nyt on pyrittävä estämään tilanne pahenemasta.

Tänään tiistaina Kristersson osallistuu Helsingissä järjestettävään Naton huipputapaamiseen, jossa käsitellään Itämeren alueen turvallisuuspolitiikkaa. Kokouksessa on läsnä Naton pääsihteeri Mark Rutte sekä Itämeren maiden johtajia, kuten Saksan liittokansleri Olaf Scholz.

Erityistä huomiota on herättänyt Itämeren kaapeleihin liittyvät sabotaasit, joissa suomalaisviranomaiset ovat vastanneet tehokkaasti estääkseen vahinkoja. Äskettäin Itämeren alueella on ollut tapauksia, joissa alukset ovat vaurioittaneet merikaapeleita.

Kristerssonin mukaan on vähäistä todennäköisyyttä, että Itämeren kaapelisabotaatio olisi tapahtunut vahingossa, ja hän varoitti hybridihyökkäysten uhasta, jolla pyritään saavuttamaan poliittisia tavoitteita ilman perinteisiä sotilaallisia toimintoja.

Ruotsin merivoimien erikoisalus Belos nosti hiljattain ankkurin, joka uskottiin puuttuvan sabotoidusta Eagle S -aluksesta. Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyö on tähdännyt siihen, että tulevat mahdolliset hybridihyökkäykset voidaan torjua tehokkaasti.

Yksimielinen näkemys Ruotsin hallituksessa on, että keinotekoisten vahinkojen määrä on liian suuri ollakseen pelkkää sattumaa. Pääministeri Kristersson on kuitenkin varovainen johtopäätöksissään, eikä aio nimetä syyllisiä ennen kuin todisteita on varmistettu.