
Korot saattavat laskea entisestään – Ekonomistit varoittavat inflaation vaikutuksista
2025-01-26
Kirjailija: Olivia
Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt jatkaa ohjauskorkojen laskemista. Viime joulukuussa EKP:n neuvosto päätti laskea kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä, mikä toi talletuskorkotason 3,0 prosenttiin.
Rahapolitiikan säätelemisessä otettiin huomioon inflaatioennusteet, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan vaikutus talouteen. EKP:n neuvoston päätökset perustuvat tuoreimpaan taloustietoon ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen, ja ne ovat sitoutuneet joustavaan lähestymistapaan ilman ennalta määrättyjä korkouria.
Hämmästyttävää kyllä, inflaatio on nyt hidastumassa euroalueella. EKP päivitti joulukuussa ennusteensa, jonka mukaan kokonaisinflaatio olisi keskimäärin 2,4 prosenttia vuonna 2024, 2,1 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026. Vaikka inflaatio on laskenut, se on silti edelleen korkealla tasolla, ja talouden eri sektoreilla palkkojen ja hintojen muutokset vaikuttavat siihen.
Danske Bankin vanhempi analyytikko Antti Ilvonen arvioi, että EKP tulee todennäköisesti leikkaamaan korkoja jälleen ensi viikon kokouksessa, jolloin talletuskorko voisi laskea 2,75 prosenttiin. Ilvonen toteaa, että markkinat ovat jo hinnoitelleet tällaisen muutoksen, joten se ei tule olemaan suuri yllätys.
Danske Bank ennustaa, että EKP tulee jatkamaan korkoleikkauksia jokaisessa kokouksessa syyskuuhun saakka, jolloin talletuskorko voisi asettua jopa 1,50 prosenttiin. Tämä voisi johtaa euribor-korkojen laskemiseen selvästi kahden prosentin alapuolelle, mikä yllättäisi markkinoita.
Ilvonen kuitenkin varoittaa, että nykyiset markkinahinnat viittaavat maltillisempaan alennustahteen, ja talletuskorko saattaa laskea vain 2,00 prosenttiin. Euribor-korkojen lasku voi pysähtyä 2,1–2,2 prosentin tietämille.
EKP:n tulevassa kokouksessa ei odoteta uusia ennusteita, ja poliittisen epävarmuuden vuoksi EKP:n puheenjohtaja Christine Lagarde todennäköisesti pitää viestintänsä varovaisena.
Erityisesti Donald Trumpin suunnittelemien tullien sijaan euroalueen suurimmat inflaatioriskit liittyvät edelleen sisäiseen inflaatioon. Ilvonen herättää huomiota siihen, että uusien työpaikkailmoitusten myötä palkkojen vuotuinen nousuvauhti ylittää vieläkin kolme prosenttia. Tämä, yhdessä euroalueen heikon tuottavuuskasvun kanssa, luo jatkuvaa nousupainetta myyntihintoihin.
Kiinan taloustilanteen ja Ukrainan sodan vaikutukset Euroopan talouteen voivat myös muuttaa EKP:n strategiaa tulevaisuudessa. Ekonomistit seuraavat tarkasti, kuinka nämä globaalit tapahtumat vaikuttavat euroalueen inflaatioon ja korkotasoihin.