Viisi vuotta sitten, 7. tammikuuta 2020, kiinalaiset tutkijat ilmoittivat uudesta koronaviruksesta, joka sai alkuunsa Wuhanissa. Tämä virus, SARS-CoV-2, aiheutti COVID-19-taudin, joka levisi nopeasti ympäri maailmaa ja johti pandemiaksi. Sen myötä paljastui terveydenhuollon epätasa-arvo, ja se muutti käsitystämme virustautien hallinnasta.

Nyt viisi vuotta myöhemmin tiedämme joitakin asioita viruksesta, mutta monia kysymyksiä on edelleen avoimia.

1. Mistä SARS-CoV-2-virus tuli?

Vielä ei ole varmuutta. Tiedemiehet uskovat, että virus saattaa olla peräisin lepakoista, jotka tunnetaan koronavirusten kantajina. Virus voi olla siirtynyt ihmisiin eläinten kautta, kun niitä käsiteltiin Wuhanin torilla. Joitakin teorioita viittaavat myös laboratoriopohjaisiin tapahtumiin, mutta todisteet ovat puutteellisia.

2. Kuinka monta kuolemaa COVID-19 on vaatinut?

WHO:n mukaan yli seitsemästä miljoonasta kuolemasta on raportoitu, mutta todelliset luvut voivat olla jopa kolme kertaa suuremmat, yli 20 miljoonaa. COVID-19 ei kuitenkaan ole tämän hetkinen johtava kuolinsyy. Suomessa COVID-19:stä aiheutui vuonna 2023 yli 2500 kuolemaa, ja erityisesti iäkkäät ihmiset ovat edelleen vaarassa.

3. Miten rokotteet tulivat saataville?

Rokotteiden kehittämisessä rikottiin aikarajoja; ensimmäinen rokote annettiin joulukuussa 2020. Rokotteiden ansiosta maailmassa pelastui kymmenien miljoonien ihmisten henki ja ne ovat auttaneet palaamaan normaalimpaan elämään. Rokotteiden jakelussa on kuitenkin ollut globaalisti suuria eroja, ja ne eivät tarjoa täydellistä suojaa.

4. Mikä muunnos on nyt hallitseva?

Koronavirus muuntuu jatkuvasti, ja variantteja on nimetty kreikkalaisten aakkosten mukaan. Viimeisin muunnos, omikron, on ollut hallitseva ja sen alamuunnoksia on havaittu. Tieteelliset tutkimukset ovat keskittyneet varianttien vaikutuksiin ja rokotusten tehokkuuteen.

5. Mitä tiedämme pitkittyneestä koronataudista?

Pitkä COVID-tauti, jossa ihmiset kärsivät oireista kuukausia tai jopa vuosia tartunnan jälkeen, on yhä arvoitus. Suomessa yli 21 000 ihmistä raportoi pitkittyneistä oireista. Tutkimukset viittaavat siihen, että rokotteet voivat vähentää riskiä sairastua pitkäkestoiseen COVID:iin, mutta hoidon kehittäminen on edelleen haasteellista, koska taudin tarkkoja mekanismeja ei tunneta.

Jatkossa

Koronaviruspandemia on muuttanut elämäämme syvällisesti, ja sen vaikutukset tuntuvat edelleen. Tulevat tutkimukset ja kehitystyö voivat tarjota uusia näkökulmia ja ratkaisuja, mutta haasteita on varmasti vielä edessä. Seuraa tilannetta ja suojaa itsesi sekä läheisesi, sillä tutkimus toimii jatkuvasti edistääkseen ymmärrystämme tästä viruksesta.