Viime viikonloppuna Kirkkonummen Masalassa sattui järkyttävä tilanne, kun nainen, hänen miehensä, lapsensa ja koiransa joutuivat susien ahdistamaksi iltalenkillään klo 22-23. Alkuperäinen suunnitelma taskulamppukävelystä muuttui lennosta paniikinomaiseksi pakomatkaksi kotiin ja kuivaushuoneeseen.

Susi seurasi perhettä Sepänkyläntien, Kaivokujan ja Hvittorpintien risteyksen tuntumassa, ja ilmeisesti kyseessä oli rohkein yksilö kolmen tai neljän suden laumasta. Tämä ei ollut perheelle ensimmäinen susihavainto, sillä nainen kertoi, että susista on ilmoitettu paikalla jo kolme viikkoa.

"Sudet käyttäytyvät liian tutusti; ne tulevat jopa pihoihin!", hän huomautti. Lauma asuttaa pientä metsikköä asutusten välissä, ja liikennemelun ei tunnu estävän niitä liikkumasta lähellä ihmisiä. Alueella on vilkas autotie, päiväkoti, kouluja ja koirapuisto, mikä tekee tilanteesta entistä huolestuttavamman.

Kirkkonummen Riistanhoitoyhdistyksen havaintokartasta käy ilmi, että 23.3.–16.9.2024 on tehty yhteensä 49 susihavaintoa alueella, mikä on poikkeuksellisen korkea luku. Liikkuvuus ja läheisyys ihmisiin ovat herättäneet huolta niin asukkaiden kuin viranomaisten keskuudessa. Toiminnanohjaaja Peter Wollsten totesi, että susihavainnot ovat lisääntyneet syyskuun aikana enemmän kuin normaalisti, ja hän ei muista koskaan olleen näin paljon havaintoja.

"Poliisi on tietoinen asiasta ja yritämme saada tilanteeseen toimia, sillä ei ole normaalia, että sudet tulevat niin lähelle ihmisiä", Wollsten sanoi. Hän mainitsi, että sudet voivat toisinaan kulkea ihmisten pihojen kautta, mutta ei ole hyväksyttävää, että ne jäävät seuraamaan ihmisiä niin läheltä.

Miksi tämä kaikki tapahtuu nyt? Asiantuntijat uskovat, että ravinnon niukkuus ja kaupungistuminen ovat osasyitä. Sudet etsivät ruokaa ja voivat päästä yhä lähemmäksi asutuksia. Kirkkonummella on havaittu, että koiranulkoiluttajat jakavat vaaratietojaan keskenään, mikä on osoitus siitä, kuinka vakavaa tilanne on käynyt.

Havaintoja on kuitenkin historiaan verrattuna harvassa: Suomessa ei ole tapahtunut susihyökkäyksiä ihmisiin yli 140 vuoteen. Historian havinat, kuten Mynämäen lauma 1800-luvulla, muistuttavat kuitenkin, että sudet voivat muuttua rohkeiksi, jos ne oppivat, että ihmiset ovat helppoja kohteita.

Jouni Tikkanen, tietokirjailija ja biologi, korostaa, että susihyökkäykset ovat yleensä ristiriitaisia ja heijastavat kulloista olosuhteiden muutosta. "Sudet oppivat tottumaan ihmisiin eikä ole mahdotonta, että ne yksinkertaisesti harhautuvat liian lähelle", hän selittää. Huolestuttavina aikoina on tärkeää valvoa rajoja ja ymmärtää, kuinka sopimattomassa ympäristössä sudet voivat muuttua aktiivisiksi metsästäjiksi ihmisten joukossa.

Tilanne vaatii nopeita toimenpiteitä ja keskustelua yhä suuremmasta osasta asutusta. Venäjän ja Ruotsin rajoilla on myös ilmoitettu lisääntyneistä susihavainnoista, mikä voisi johtaa laajempaan keskusteluun luonnon ja ihmisten välisestä suhteesta – sekä siitä, kuinka voimme paremmin suojella sekä itseämme että luontoa.