Perinteisesti osakkeet ja osakerahastot ovat olleet ainoat vaihtoehdot sijoittajille, mutta kiinteistöt ovat viime vuosina tarjonnut vaihtoehtoista tapaa kasvattaa omaisuutta. Jäsenien mielissä kalliit kiinteistöhankinnat, kuten kivitalot tai houkuttelevat liikerakennukset kasvukeskuksissa, ovat näyttäneet vähäriskisiltä ja jopa tuottavilta.

Tänä vuonna kuitenkin yhä useampi suomalainen on herännyt karuihin realiteetteihin – kiinteistösijoittamisen riskit ovat ilmestyneet näkyville. Tuhansien sijoittajien varat ovat jääneet jumiin kiinteistösijoitusrahastoihin, ja sekä tavalliset kansalaiset että institutionaaliset sijoittajat ovat havainneet rahasto-osuuksiensa muutaminen rahaksi olevan mahdotonta.

Tilanne paheni, kun OP-Rahastoyhtiö ilmoitti keskeyttävänsä kahden kiinteistösijoitusrahastonsa osuuksien lunastukset viime vuoden viimeisenä päivänä. Yhtiö vakuutti asiakkaille, että lunastusten jatkaminen käynnistetään heti, kun markkinoilla vallitsee vakautta.

Nyt monet muutkin avoimet kiinteistösijoitusrahastot ovat joutuneet jäädyttämään lunastusmahdollisuuden toistaiseksi, jättäen sijoittajat hämmentyneiksi ja huolissaan. Tämä päätös on kuin keskisormen näyttäminen niille, joilla olisi akuutti tarve pääsyyn nende jumiutuneille sijoituksille. Rahastojen mukaan jäädytykset ovat kuitenkin välttämätöntä suojautumista markkinoiden riskiltä.

Perusteluina käytetään poikkeuksellisia markkinatilanteita. Rahastojen salkuissa on asuntoja ja toimitiloja, ja osuuksien lunastukset nyt, kun markkinat ovat jähmeät, voisivat johtaa siihen, että rahastot joutuisivat myymään omaisuuttaan tappiolla, mikä vahingoittaisi kaikkia sijoittajia.

Kysymys kuuluukin, milloin kiinteistönmarkkinoiden jähmettäminen loppuu ja kaupankäynti elpyy. Tämä elpyminen on kriittistä rahastojen ja myös niiden kymmenien tuhansien suomalaisten kannalta, jotka yrittävät myydä asuntojaan.

Asuntokaupoissa hinnat saattavat laskea edelleen, mikä pitää ostajat varuillaan. Pelko taloudellisista epävarmuuksista ja mahdollisista työttömyystilanteista lannistaa ostohaluja.

On kuitenkin valopilkkuja. Korkojen lasku viimeisen vuoden aikana on luonut toivoa niin rakentamiseen kuin koko kiinteistösektorille. 12 kuukauden euribor on pudonnut neljästä prosentista kahteen ja puoleen, ja tämä hintatason aleneminen alkaa tuntua suuremmissa asuntolainoissa.

Jos kuluttajien luottamus talouteen alkaa vahvistua yhdessä korkojen laskun kanssa, se voi käynnistää kaupankäynnin ripeästi. Toisaalta rakentajien myymättömien asuntojen ja kiinteistöjen varanto toimii puskurina hintojen äkilliselle nousulle. Kiinteistösijoitusrahastojen ongelmien ratkaisu tulee todennäköisesti viiveellä, mutta signaalit paremmasta tulevaisuudesta kasvavat.