Royal United Services Instituten tutkija ja Business Finlandin neuvonantaja Sari Arho Havrén kertoo Iltalehdelle, että Kiinan satamien asettamat rajoitukset Venäjän varjolaivoille voivat olla merkki kahdensuuntaisesta signaloinnista. Hänen mukaansa asiasta saadaan tarkempaa tietoa vasta myöhemmin, kun käytännön seuraukset alkavat näkyä.

– Onko tämä vain narratiivinen viesti vai oikeasti toteutettavissa oleva politiikka, on vielä avoinna oleva kysymys, Arho Havrén toteaa.

Iltalehti uutisoi, että Kiinan suurimmat öljysatamat ovat liittyneet Venäjän varjolaivaston vastaiseen toimenpiteeseen. Arho Havrénin mukaan tämä ei rajoitu ainoastaan Venäjään, vaan mukaan mahtuu myös Yhdysvaltojen pakotelistalla olevia aluksia, kuten Iranin laivasto.

Asiantuntija uskoo, että Kiina saattaa valmistautua tulevia Yhdysvaltojen hallinnon muutoksia varten, erityisesti Donald Trumpin mahdolliseen paluuseen presidentiksi, signaloiden Yhdysvalloille yhteistyöhalukkuutta.

– Iran käyttää samantyyppisiä varjolaivoja hyväkseen kuin Venäjä. Tämä on asia, jolla halutaan viestiä Trumpille, sillä Iran on hänelle erittäin tärkeä kysymys, Havrén sanoo.

Shandon Port Group — suuri kiinalainen satamaoperaattori — ilmoitti Reutersin mukaan, ettei se mahdollista Yhdysvaltojen pakotelistalla olevien alusten satamapalveluiden käyttöä. Tämä päätös aiheuttaa huolta kansainvälisissä suhteissa, sillä se voi vaikuttaa merkittävällä tavalla globaaleihin toimitusketjuihin ja energiapolitiikkaan.

Kiinan ulkoministeriö on kiistänyt olevan tietoinen tästä päätöksestä ja todennut, että Kiina vastustaa yksipuolisia sanktioita, jotka eivät perustu YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntään.

Kiinan ja Venäjän yhteistyö on syventynyt viime vuosina, ja niiden militaristinen yhteistyö on saavuttanut uusia ulottuvuuksia. Yhteisiä harjoituksia on ollut yli sata, ja Venäjä on alkanut myöntää Kiinalle modernia sotilasteknologiaa, jota se ei ole aiemmin ollut valmis tarjoamaan.

Kiinan valtioneuvoston alaisuudessa toimiva Shandon Port Group edustaa valtiollista yritystoimintaa, joka ei todennäköisesti toimi itsenäisesti ilman valtion ohjausta. Havrénin mukaan Kiinan viranomaiset saattavat joissain tapauksissa antaa ristiriitaisia signaaleja, mutta mahdollinen koordinoitu politiikka on myös yksi pelinappula.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa globaalille kauppapolitiikalle ja suurvallansuhteille? Se jää nähtäväksi, mutta asiantuntijat varoittavat seurauksista, jotka voivat olla laajamittaisia ja erilaisten kansainvälisten suhteiden kannalta merkittäviä.