Tiesitkö, että ostaessasi kierrätettyjä tuotteita, kuten vaatteita, elektronisia laitteita tai autoja, maksat niistä jopa enemmän veroa kuin ostamalla uuden?

Suomessa käytetyn tavaran kaupassa esiintyy tuplaverotus, joka tarkoittaa, että kun tuote myydään uudelle omistajalle, siitä peritään jälleen uusi arvonlisävero, vaikka alkuperäisestä ostosta on jo maksettu vero aikaisemmin. Tämä muodostaa epätasa-arvoista kilpailua verrattuna uusiin tuotteisiin, todistaa Suomen suurimman second hand -verkkokaupan Emmyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki, joka toimii myös EU:n ilmastolähettiläänä.

Huhtamäen mukaan käytetyn tavaran markkinat voisivat kasvaa huomattavasti, jos tuplaverotus poistettaisiin. Hän uskoo myös, että suuret vähittäiskaupat olisivat kiinnostuneita osallistumaan käytetyn tavaran myyntiin, jos verotus kevennettäisiin.

Emmyn lisäksi yritys operoi myös second hand -myymälöitä eri Sokoksissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Myös Kaupan liitto on nostanut esiin huolia käytetyn tavaran arvonlisäverosta, joka kuormittaa erityisesti pienyrittäjiä.

Esimerkiksi laadukkaat vintage-vaatteet voivat kiertää kymmenien vuosien aikana useilla käyttäjillä, ja jokaisesta myyntikerrasta joutuu maksamaan uuden arvonlisäveron, joka on tällä hetkellä kohotettu 25,5 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että mitä pidempään tuote on kiertänyt markkinoilla, sitä enemmän veroja siihen kertyy.

Kuluttajalta toiselle -kaupassa, kuten kirpputoreilla, ei nähdä samanlaista verokohtelua, mutta kaupallinen vaihto, kuten käytettyjen autojen myynti, joutuu kaiken tämän verotuksen kohteeksi. Huhtamäen sanat korostavat, että nykyinen veromalli ei tue kiertotalouden kehitystä, vaan sotii sitä vastaan.

Tuplaverotus vaikuttaa myös Suomen kansantalouteen, sillä sen seurauksena kuluttajat saattavat mieluummin ostaa edullisempaa tuontikrääsää kuin panostaa käytettyyn tavaraan. Huhtamäen mukaan esimerkiksi Englannissa käytetyn tavaran kauppa on kasvanut merkittävästi, mikä on tuonut mukanaan uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Suomessa sama markkinakehitys voisi luoda jopa 5000 uutta työpaikkaa.

Huhtamäki mainitsi, että vaikka käytettyjen tuotteiden ostaminen voi olla kalliimpaa verotuksen vuoksi, voi se silti olla ekologisempi vaihtoehto. Suomessa on kuitenkin hälyyttävää, että verotus ei tällä hetkellä kannusta kestävämpiin valintoihin.

Verohallinto puolestaan ei näe tiukassa verotuksessa ongelmaa, vaikka monet yritykset ovat kärsineet tämän vuoksi. Tulevaisuudessa kehitykselle olisi hyvä avata keskustelua siitä, miten marginaaliverotusta voitaisiin kehittää, jotta se olisi helpommin sovellettavissa. Huhtamäki ehdottaa, että uusi EU:n arvonlisäverodirektiivi voisi olla mahdollinen keino kehittää ja helpottaa käytettyjen tuotteiden verotusta. On selvää, että Suomessa tarvitaan muutosta, jotta kiertotalous voi todella kukoistaa!