Hintojen nousu on iskenyt kovaa keskituloisten suomalaisten, noin 3 700 euroa kuussa tienaavien, elintasoon. Ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi, että elintaso on pudonnut peräti 7 400 eurolla viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana. Tämä on päihittää jopa kaksi kokonaisen kuukausipalkan verran! Suomalaiset kotitaloudet ovat kokeneet ostovoiman heikkenemistä ja pahimmillaan ostovoiman putous oli jopa 8,2 prosenttia.

Viime vuonna kuitenkin nähtiin ostovoiman pientä elpymistä, joka nousi 1,6 prosenttia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan reaaliansiot kasvoivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Nummiaro rohkaisee, että mikäli inflaatio pysyy hallinnassa, kuluttajien ostovoima voisi palautua maltillisten palkankorotusten myötä jo ensi vuoden aikana.

Nummiaro huomauttaa, että helmikuusta joulukuuhun kuluttajahinnat eivät nousseet, vaikka arvonlisäveron ja tupakkaveron korotukset kiihtyivät. Tammikuussa arvonlisäverokannan nousu kymmenestä prosentista 14 prosenttiin saattaa aiheuttaa lisäinflaatiota. Kuitenkin korkojen lasku on todennäköisesti kompensoimassa näitä veronkorotusten vaikutuksia.

Keskustelu palkankorotuksista käynnistyi aktivisesti, kun SAK ilmoitti tavoittelevansa kymmenen prosentin palkankorotuksia seuraavien kahden vuoden aikana. Nummiaro painottaa, että jotta ostovoimakuopasta päästään täysin ylös, reaalitulojen tulisi nousta vähintään neljällä prosentilla nykytilanteesta. Tänä vuonna inflaatio vaikuttaa maltilliselta, joten mahdolliset kolmene prosentin palkankorotukset voisivat vain osittain parantaa reaalitulojen tilannetta.

Vaikka Suomella on ollut suhteellisen hyvä tilanne eurooppalaiseen vertailuun nähden, on todettava, että työvoimakustannusten kohoaminen voi uhata kilpailukykyä. Tasapainon ylläpitäminen palkankorotusten ja kilpailukyvyn välillä on elintärkeää, jotta ei päästäisi tilanteeseen, jossa suomalainen työvoima kallistuu liikaa, ja tilaukset siirtyvät halvempiin maihin.

Yhteiskunnallinen keskustelu palkankorotuksista ja ostovoimasta on tärkeää, sillä se vaikuttaa suoraan suomalaisten elämään ja taloudelliseen hyvinvointiin. Liian suurten palkankorotusten myötä tilanne voisi kääntyä itseään vastaan, ja taloudellinen ahdinko voisi pitkittyä. Nummiaro varoittaa, että kilpailukyvyn säilyttämiseksi on tehtävä harkittuja päätöksiä, jotka tukevat sekä työntekijöiden hyvinvointia että maan taloudellista kestävyyttä.