Keravan kaupunginhallituksen viimeisimmässä kokouksessa puhalsivat voimakkaat vihan tuulet, kun keskustelu sateenkaariliputuksesta nousi keskiöön.

Kaupungin aikomuksena oli päättää uudesta liputusohjeesta, jonka mukaan Kerava olisi voinut liputtaa sateenkaarilipulla kerran vuodessa Pride-tapahtumapäivänä. Tämä tapahtuma on tärkeä tilaisuus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien sekä näkyvyyden edistämiseksi.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, perussuomalaisten Iiro Silvander, vyörytti esityksen, jossa ehdotettiin sateenkaariliputuksen poistamista liputusohjeesta. Silvanderin muutosehdotus herätti keskustelua, mutta lopulta alkuperäinen ehdotus voitti äänten 9-4 eroa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa sateenkaarilippu nostetaan ylös Pride-päivänä kaikilla Keravan kaupungin kiinteistöillä, joissa on lipputanko.

Erilaisia mielipiteitä keräsi myös kaupunginhallituksen keskuudessa. Silvander ilmoitti jättävänsä päätöksestä eriävän mielipiteen ja perusteli kantansa perhe- ja perinteisten arvojen vaalimisella.

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Pia Lohikoski vastasi Silvanderin esitykselle esittämällä, että sateenkaarilippu pitäisi nostaa salkoon koko Pride-kuukauden ajaksi, ei vain yhden päivän ajaksi. Lohikoski toi esiin, että hänen esityksensä oli suora protesti perussuomalaisten ehdotusta vastaan. Hän painotti, että Pride-juhlinta on nuorille todella tärkeä ja merkityksellinen asia.

Kaupunginhallituksen kiistasta kertoi ensimmäisenä Keski-Uusimaa, uutisoinnissa Lohikoskea haastateltiin, ja hän avasi tilannetta mistä alkoi keskustelu.

Tämä kiista Keravalla herättää kysymyksiä siitä, kuinka kaupunki voi tukea monimuotoisuutta ja tasa-arvoa käytännössä. Onko the Pride-lipun nostaminen merkitsevä askel kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa vai onko se vain lyhytaikainen symbolinen ele? Kollisiot perinteisten arvojen puolustajien ja moderneja arvoja kannattavien välillä tulevat varmasti jatkumaan, mutta onko tämä lopulta se taistelu, joka luo muutosta?