
Kenraali Jaakkolan puheet: Suomelle uhka vai mahdollisuus?
2025-01-20
Kirjailija: Olivia
Maanantaina Ritarihuoneella avattiin 251. valtakunnallinen maanpuolustuskurssi, jossa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola, esitti avauspuheensa. Tilaisuudessa puolustusministeri Antti Häkämies toimi terveisten välittäjänä.
Ministeri Häkämies korosti, että Suomen puolustuksen kannalta on yhä tärkeämpää olla valmistautunut laaja-alaiseen vaikuttamiseen, johon sisältyvät niin sotilaallinen painostus kuin disinformaatiokin. Häkämiehen mukaan Suomea vaivaa päivittäin kybervaikuttaminen ja kybervakoilu, mikä tekee kyberympäristön ymmärtämisestä ja kehittämisestä elintärkeää maanpuolustuksessa.
Mielenkiintoista on, että ministeri myös nosti esiin ympäristöonnettomuuksien riskin kasvua, mikä osaltaan liittyy Venäjän öljykuljetuksiin niin kutsutun varjolaivaston avulla. Hän totesi, että Itämeri voi olla Suomelle enemmän mahdollisuus, kuin uhka, viitaten kalastukseen ja tuulivoimaan.
Kenraali Jaakkola painotti, että yhteiskunnan on varauduttava mahdollisiin konflikteihin ja sodan uhkaan. Hän mainitsi, että erityisesti Pohjois-Suomessa panostetaan sotilaalliseen liikkuvuuteen, huoltovarmuuteen ja infrahankkeisiin. Olennainen osa tätä on myös kyky antaa ja vastaanottaa apua erilaisissa tilanteissa.
Jaakkolan mukaan on mahdotonta estää kaikkia vaikuttamisyrityksiä, jos niiden taustalla on kyseessä vihamielinen toimija. Tämän vuoksi fyysisten ja digitaalisten järjestelmien kestävyys on ensisijaisen tärkeää, ja niiden on pystyttävä kestämään jopa yksittäiset hyökkäykset.
Eagle S -tapauksen osalta Jaakkola pysyi vaitonaisena, mutta hänen mukaansa laaja-alaisen vaikuttamisen haasteita on aikaisempaa syvällisemmin tarkasteltava. Vaikka Suomi ei tällä hetkellä ole sodassa, elämme epävakaiden aikojen keskellä, jossa rauhattomuutta aiheuttavat niin Ukrainan sota kuin muitakin yhteiskunnallisia tekijöitä.
Kenraali mainitsi myös, että sotilaallisten toimintojen kehittämiseen panostetaan. Esimerkiksi miehittämättömien järjestelmien, erityisesti droonien, kehittämistä pidetään tärkeänä.
Varusmiesten määrän kasvattaminen on yksi tavoitteista, ja reserviläisiä pyritään aktivoimaan enemmän koulutustilaisuuksiin. Jaakkolan mukaan myös palkatun henkilöstön määrää aiotaan lisätä 1500 henkilöllä nykyisin 500 henkilön lisäksi, mikä tekee vuodeksi 200 uutta ammattilaista. Sopimussotilaiden määrää nostetaan pysyvästi 500 henkeä.
Kysymys kuuluu: Onko Suomi valmis sen asetelmien mukanaan tuomiin haasteisiin? Ja mitä kaikkia muutoksia tämä vaatii? Tilanne on monimutkainen, mutta puolustusvoimien valmistautuminen ja kykeneminen sopeutumaan tulokseen herättää varmasti keskustelua kansalaisten keskuudessa.