Tutkijat ympäri maailmaa varoittavat, että globaalit talous- ja yhteiskuntajärjestelmät tarvitsevat radikaalia muutosta, jotta voimme pysäyttää luontokadon ja ilmastonmuutoksen. Tämä hälyttävä viesti tulee tuoreista kansainvälisistä raporteista, jotka paljastavat kriittisiä yhteyksiä ilmastonmuutoksen, ihmisten terveyden, vesiturvan ja ruoan saatavuuden välillä.

Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho, joka on myös Jyväskylän yliopiston ekologian professori, korostaa, että kestävyysmurros on välttämätön. Tällä tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteiden ja kulutustottumusten muuttamista kestävämpään suuntaan, mikä on tarpeen elämänlaadun säilyttämiseksi tuleville sukupolville.

Raporteissa on mukana 165 tutkijaa useista eri maista, ja niiden mukaan luontokato ei ole vain ympäristöongelma, vaan se vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa, että päätöksiä, jotka koskevat ruokatuotantoa ja energiaa, on tarkasteltava kokonaisuutena, ja niiden on oltava oikeudenmukaisia kaikkia osapuolia kohtaan.

Valitettava tosiasia on, että eri hallinnonalat Suomessa, kuten valtiovarain-, maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriöt, käsittelevät tätä kysymystä eri tavoin. Kotiaho painottaa, että päätöksentekojärjestelmässä tulisi irtautua siiloista ja edistää johdonmukaista politiikkaa, joka tukee sekä ihmisen että luonnon hyvinvointia. Tätä tukisi myös lainsäädäntö, kuten kattava luontolaki, joka yhdistäisi eri hallintosektoreita ja varmistaen, että luonnon monimuotoisuus voi todella elpyä.

Tilastojen mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta — arvoltaan noin 58 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria — on voimakkaasti riippuvainen luonnosta. Silti ympäröivä taloudellinen toiminta aiheuttaa luonnolle vuosittain jopa 25 000 miljardin dollarin edestä haittaa. Tämä on kestämätöntä ja vaatii nopeita korjausliikkeitä.

”Aiheuttaja maksaa” -periaate voisi olla yksi käytännön ratkaisu, joka saisi yksityisen sektorin vastuullisemmaksi ympäristöhaittojen ehkäisyssä. On oleellista, että tulevaisuuden maataloustukia suunnataan kestäviin ja monimuotoisiin järjestelmiin.

Kasvava huoli koskee myös niin sanotun vihreän siirtymän vaikutuksia. Suomessa on juuri hyväksytty muutos vesilakiin, joka saattaa heikentää vesivarojen laatua, kunhan akkuteollisuus saa vapautuksen ympäristövaatimuksista. Tämä voi vaarantaa puhdasta vettä ja ekosysteemejä ja on juuri niitä yhteyksiä, joita ei pitäisi unohtaa.

Jotta voimme varmistaa tulevaisuuden, meidän on nyt muutettava suuntaa. Maapallon kantokyvyn rajat tulevat pian vastaan, jos emme toimi nopeasti ja tehokkaasti. Luonto ei voi odottaa—muutokset on tehtävä nyt!